MAKSAAKO VAIVAN? 

Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen hinta-määräsuhteita sisältävän jutun - nyt hieman viisaampana kuin silloin 10 vuotta sitten. 

Olin tuolloin kirjoittanut vihkoon ylös eri hyötykasvien potentiaalisia satomääriä, varmaankin suunnitellaksemme omaan puutarhaamme riittävästi erilaisia kasveja omaan tarpeeseemme. Satomäärät kiinnostavat itseäni edelleenkin aina, kun kohtaan uuden mielenkiintoisen kasvatettavan puutarhaamme. Tuolloin alkutaipaleellamme satomääräennustetiedot olivat todella tärkeitä, kun piti arvioida montako kappaletta mitäkin laatua olisi hyvä maahansa laittaa. Uskon, että moni muukin on näitä asioita ajatellut ja ajattelee parhaillaankin. Toivottavasti tämä juttu tuo hieman valoa asiaan.

Miksi kasvattaisin ruokaa itse?

Henkilökohtaiset perusteluni oman ruoan kasvattamiselle ovat seuraavat:

1. Hyötykasvien kasvattaminen ja puutarhanhoito on mukavaa puuhaa. Se on harrastus siinä missä muutkin, mutta tässä lajissa harrastuksensa voi syödä.
2. Omavaraistelun näkökulmasta kasvattaminen on mielekästä. Oma ruokatuotanto tuo turvaa ja antaa lisäarvoa ruoalle. Lisäksi on mukavaa noutaa ruokaa myös pihaltaan kaupan sijaan.
   
3. Itse kasvattaen voi syödä valtavan monipuolisesti vihanneksia ja muita puutarhan herkkuja. Vaikka kaupoissa on suuret heviosastot, niiden tarjonta eri kauppaketjuissa on kuitenkin kovin samanlaiset. On tomaattia, kurkkua ja sesonkivihannesta, mutta yritäpä löytää hiemankin peruslajikkeista poikkeavia vihanneksia, niin niitä ei ole. Siemenkauppiaalla voi olla tuhansia eri lajikkeita valikoimissaan. Heviosastolla on sitä, mitä kansa ostaa massana.
   
4. Kaikki perusvalikoimasta eroava maksaa maltaita. Tuossa aivan pari viikkoa sitten hämmästelin ruokakaupassa muutamaa muoviseen myyntipussiin pakattua hintelää ja jo valmiiksi lötköä varsiparsakaalin oksaa, joiden kilohinta oli 13 euroa. Perusparsakaalia olisi saanut edullisemmin, mutta erikoislajike oli heti järkyttävän kallis. Tuontipakastemarjoja saa ympäri vuoden, mutta esimerkiksi tuoreesta tyrnistä on turha haaveilla, kuten herukoistakaan, eikä karviaisia ole koskaan, edes satoaikaan missään marketissa, vaikka ne ovat perusmarjoja. Juuri tällä viikolla uutisoitiin valkoisten tuontiananasmansikoiden saapumisesta marketteihin. Niitä myydään pikkuruisissa rasioissa noin 20 euron kilohinnalla. Samalla hinnalla saisi ostettua valmiit taimet ja päälle pussin siemeniä.
   

Jos asiaa katsellaan pelkästään kustannusmielessä, pidän itse kasvattamista edelleenkin kokonaisuutta ajatellen kannattavana. Itse kasvatettujen ruokien kustannuksiin toki vaikuttaa monet asiat, kuten kasvatukseen ja maa-aineksiin käytettävät investoinnit, onko kasvihuonetta ja niin edelleen. Toisaalta niihin voi myös itse vaikuttaa paljon. Mitä enemmän tekee itse, sen edullisempaa puuhastelu on. Monet investoinneista, kuten kasvihuone, ovat yleensä myös vain kertaluontoisia.

Satomääriä

Näiden aikoinaan vihkoon kirjaamieni satomäärien lähtökohtana oli kasvit, jotka ovat satopiikissään, eli aikuisia ja hyvinvoivia hyötykasveja. Muistelen, että keräilin määriä ylös myytävien kasvin hoito-ohjeista aina, kun ostimme jotain puutarhaamme.

Sato-odotteet per kasvi, pensas tai puu

herukka: keskimäärin 10 l
hunajamarja: n. 5 litraa
karviainen: 5–10 l
kurkku: 5 kurkkua / taimi (suositus kasvatettavalle määrälle per taimi)
mansikka: toisena vuotena n. 600 g (mansikkalitra painaa keskimäärin 500 grammaa)
pensasmustikka: jopa 3 l
pienikasvuiset omenapuut: 10–30 kg, suuremmat enemmän
siemenperunat: 1 siemenperuna tuottaa n. 1 kg uutta perunaa
tomaatit: keskimäärin 3–4 kg /taimi
tyrni: jopa 20 kg
vadelma: 2 litraa

Siementen hinta-määräsuhde

Siementen pussikohtaisissa määrissä on suuria eroja.  Esimerkiksi jonkin erikoisemman paprikalajikkeen pussissa saattaa olla vain 4 siementä, kun taas punaisen peruspaprikan siemenpussi lupailee jopa 40 tainta. Silti näiden siemenpussien hinta on voi olla suunnilleen sama. Siemenvertailu on siis kannattavaa, mutta on hyvä huomioida myös hintaerojen syyt. Toiset lajikkeet tuottavat vain vähän siemeniä, joten niiden hinta luonnollisesti on korkeampi. Mitä harvinaisemmasta lajikkeesta on kyse, sen hintavampi sen siemenkin ovat, ja jos siemenet ovat vielä luomua, se näkyy hinnassakin. Runsaasti siemeniä tuottavien peruslajikkeiden hinnat ovat vastaavasti edullisempia. Viime vuosina siemeniin on toki kohdistunut shrinkflaatiotakin - pussin hinta voi olla sama kuin ennen, mutta siementen määrä on aiempaa vähäisempi. Siementen hinnat ovat muutenkin nousseet, kuten kaikki muukin näinä aikoina. Silti siemenet ovat edelleen edullisia. Muutamalla eurolla saa tuotettua jopa tuhansia taimia.

Erikoislajikkeet ja luomusiemenet ovat perussiemeniä hintavampia.

Siemenpusseissa mainittuja siementen määriä ja niiden hintoja ennen vuodenvaihdetta 2024 katsellessani ja kirjatessani, tarkoituksenani oli löytää kotimaisilla markkinoilla olevista siemenistä edullisimmat. Olen laittanut listalle joidenkin siementen nimen, jos joku haluaa etsiä itselleen mainitun lajikkeen.

avomaankurkku, 10 siementä, 2 €
basilika, noin 400 siementä, 2 €
kasvihuonekurkku, 20 siementä, 6 €
keräkaali, 120 siementä, 1,50
kesäkurpitsa (Soleil), 10 siementä, 2 €
kurpitsa (jätti), 10 siementä, 1,50 €
lanttu (Östgöta), 1750 siementä, 1 €
maissi, (sokerimaissi), 25 siementä, 2 €
palsternakka White gem, 3 g/ 750 siementä, 2 €
paprika (Sperli Californian Wonder), n. 40 tainta, 5–6 €
parsakaali (Calabresse), 125 siementä, 1 €
pavut (härkäpapu), 20 siementä, 2,50 €
persilja, 2 g/ 1400 siementä, 1 €
porkkana (Nantaise), 3 g (2200 siementä) 1,40 €
purjo, n. 300 siementä, 2 €
ruohosipuli, n. 500 siementä, 2 €
salaatti, perus, 1 g/ 1000 siementä, 1 €
sokeriherne, 25 g/100 siementä, 1,50 €
tilli, 5 g ~ 3000 siementä, 1,20 €
tomaatti, 5–12 siementä, 3–5 €
varsaparsakaali, 10–15 siementä, 4 €

Siemeniä vai taimia?

Monelle meistä taimien esikasvatus on puuhaa, jonka alkua odottelemme malttamattomasti jo vuodenvaihteessa, mutta kaikkia se puuha ei tietenkään innosta. Viime vuonna katselimme ystäväni kanssa lähipuutarhan kevättarjouksia ja pohdimme esikasvattamisen kannattavuutta. Puutarhamyymälässä oli näet esimerkiksi heidän itse kasvattamia, tanakoita tomaatin taimia 3 kappaletta kymmenellä eurolla. Paprikoita sai muistaakseni samaan hintaan kaksi. Mielestäni tällaisten tarjousten hyödyntäminen on ihan järkevää. Jos kotona ei ole esikasvatustilaa, eikä kasveja ole tarkoitus kasvattaa muutamaa enemmän, miksei hyödyntäisi hyviä tarjouksia? Taimina lajikkeita on toki vähemmän kuin siemeninä, mutta varsinkin peruskasveja löytyy mukavasti. Yrttipuolella taas asetelma kääntyy joskus niin päin, että taimina on saatavilla yrttejä, joita ei löydä siemeninä, mutta taimen ostettuaan se voi tuottaa siemeniä tuleviin satoihin. Yrtti voi tietenkin olla monivuotinenkin.

Kuvat: Unsplash

Kasvien satomäärien ja siemenpussien sisältöjen perusteella voi todeta, että kyllä se itse kasvattaminen kannattaa. Yhdestä pussista siemeniä voi saada satoja salaatteja, yksi sertifioitu siemenperuna muuttuu kiloksi perunoita ja muutama mansikkataimi jakautuu ajan myötä moneksi satoa tuottavaksi kasviksi, jotka yhdessä tuottavat useita kiloja tuoretta mansikkaa. Ei hassumpaa! Pienelläkin sijoituksella saa talouteensa jo melkoisen määrän syötävää pienellä vaivalla, ja sekin vaiva hyvitetään kauppareissulla, kun kotiin ei tarvitse aina kantaa niin paljon vihanneksia ja painavia juureksia. Jos sitten vielä valitsee sellaisia siemeniä tai taimia, jotka eivät ole hybridejä (F1), tuleviin satoihin saa kerättyä itselleen siemeniäkin. Omavaraistelua parhaimmillaan!

Puutarhailoa toivotellen ♥ Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittee meille postia kirjeet@omavarainen.fi ♥

UUSIMPIA JULKAISUJA