Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot ovat juuri parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen ilona?
Tämä resepti vie makuhermot 1800-luvun loppupuolelle kuparisten kattiloiden ja valkoesiliinaisten taloudenhoitajien maailmaan. Vaikka ensimmäiset appelsiinit saapuivatkin siirtomaatavarakauppoihimme vasta 1920-luvulla, appelsiinit tunnettiin kyllä seurapiireissä aiemmin, sillä varakkailla ihmisillä oli myös omaa tuontia, ja onpahan appelsiineja kasvatettu myös Suomessakin. Tietenkin omilla laveysasteillamme appelsiinien kasvatus oli sangen harvinaista, mutta ei täysin tuntematontakaan. Ensimmäiset orangeriat, eli kasvihuoneet perustettiin jo 1600- ja 1700-luvulla ja 1800-luvulla hienoimmissa orangerioissa saattoi kasvaa myös eksoottisia appelsiineja. Appelsiinit olivat sangen harvinaisia Suomessa aina 1950-luvulle saakka, mutta siitä huolimatta seurapiireissä keiteltiin myös appelsiinimarmeladeja.
Fagervikin kartanon orangeria, kuva Museovirasto, kuvaaja K. E. Ståhlberg.
Vuonna 1844 kartanon maille valmistui orangeria eli talvipuutarha.
Talvipuutarhassa viljeltiin muun muassa ananaksia, appelsiineja ja viikunoita.
Tiesitkö muuten, että yksi edelleen murteissamme käytössä oleva sana kasvihuoneelle tulee juuri tältä ajalta? Orangeria, joka pohjautuu ranskalaiseen appelsiinia tarkoittavaan sanaan, muuntui oman kansamme suussa korvakuulolla kuullun mukaisesti ansariksi.
Tässä marmeladissa yhdistyvät hienot sitrushedelmät ja kotoisat porkkanat, joiden tarkoituksena lienee ollut appelsiinien kuorien imitointi. Isoäitien äitien aikaan tässä marmeladissa oli myös pomeranssin mehua (kuvassa pienet hapanappelsiinit) sekä ruusukvitteniä, jonka pektiini teki seoksesta marmeladin. Nykyajan mahdollistamana tavallisen sokerin ja ruusukvittenin sijaan marmeladissa käytetään hillosokeria.
6 dl tuorepuristettua appelsiini- ja/tai greippimehua
1 sitruunan mehu tai mikäli mahdollista, 2-3:n pikkuruisen pomeranssin mehu
500 g hillosokeria
250 g porkkanaraastetta
Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele seosta hiljalleen n. 30 minuuttia (porkkanaraasteen vuoksi). Vaahto kannattaa kuoria lopussa pois, jotta marmeladista tulee kirkasta. Laita valmis marmeladi puhtaisiin purkkeihin. Säilytä avattuna viileässä, hillosokerin vuoksi marmeladia voi säilyttää avaamattomana myös huoneenlämmössä, valolta suojattuna. Viileässä marmeladi säilyy kuukausia.
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
