Silmä silmästä, punkki punkista! Biologinen tuholaistorjunta esimerkiksi leppäkerttujen avulla, on myrkytön vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluvalmisteille ja herättää kiinnostusta myös kotipuutarhureiden joukossa. Aiemmin torjuntaeliöitä myytiin lähinnä kauppapuutarhoille, mutta onneksi nykyään kotipuutarhurikin voi tilata niin sanottuja puutarhapoliiseja avukseen. Tässä julkaisussa puhutaan torjuntaeliöistä ja myös feromoniteltoista, jotka auttavat vähentämään tuholaiskantaa puutarhoissa.
Julkaisu on tehty osana kaupallista yhteistyötä Biotus Oy/ TarhurinApu kanssa.
Hyönteiset, myös ne ei niin toivotut, ovat osa puutarhan ekosysteemiä, jossa yhden harmi on toisen ruokaa, mutta ei sellainenkaan peli vetele, että tuholaiset tuhoavat satoa ja vahingoittavat vaivalla hoivattuja kasveja. Kotipuutarhuri joutuukin usein harmien edessä turvautumaan kasvinsuojeluaineisiin, joita onneksi löytyy laajalla skaalalla myös luomuviljelyyn soveltuen. Silti on aina parasta jos voi ennaltaehkäistä syntyvää haittaa ennen kuin sen oireet ilmenevät, puhumattakaan siitä, että antaa luonnon hoitaa harmit pienellä avustuksella niin pitkälle kuin mahdollista. Paikalle voi esimerkiksi ennalta kutsua puutarhapoliiseja, torjuntaeliöitä, jotka rientävät apuun monenlaisissa virkapuvuissaan.
Biologinen torjunta torjuntaeliöiden avulla perustuu siihen, että puutarhaan tuodaan eläviä torjuntaeliöitä, esimerkiksi petohyönteisiä tai -punkkeja ja sukkulamatoja, jotka käyttävät ravintonaan tuholaishyönteisiä. Puutarhapoliisit popsivat vahingontekijät, joiden kanta kutistuu tai katoaa kohteestaan kokonaan, ja samalla hyvin ruokittu torjuntahyönteiskanta kasvaa, jolloin tuholaisten on entistä hankalampaa asettua taloksi puutarhassa.
Yleisimpiin puutarhakasvien tuholaisiin voi tutustua täällä ja torjuntaeliöihin täällä.
Torjuntaeliöiden käytössä ennakointi on avainsana. Paras tulos syntyy, kun puutarhapoliisit tuodaan paikalle jo ennen kuin raggarit pääsevät vauhtiin, tai hyvin nopeasti ja riittävässä määrin heti, kun ongelmia on havaittu. Jos tilanne pääsee riistäytymään käsistä, torjuntaeliöt eivät enää yksi saa ongelmaa hoidettua. Silloin joudutaan turvautumaan kasvinsuojeluaineisiin.
Seuraavassa esittelen muutamia torjuntaeliöitä, joita meille muutti TarhurinApu -verkkokaupan kautta.
Harsosääskipetopunkit saapuvat turpeesta ja vermikuliitistä koostuvassa rouheessa,
jota levitetään suoraan kasvualustaan.
Harsosääskitoukat tuhoavat kasvien juuristoa ja saavat kasvit, erityisesti nuoret taimet nääntymään. Harsosääski-invaasion huomaa usein esimerkiksi siitä, että tomaatin taimien alimmat lehdet alkavat kellastua ja kipristellä. Tilanteen edetessä haitta leviää aina ylemmäs ja taimet näyttävät kuolevan pystyyn. Pintamultaa kuopsutellessa siitä saattaa lentää ilmoille pienten mustien ötököiden armeija. Harsosääsket munivat multaan ja niiden toukat syövät kasvien juuria. Apuun kannattaa kutsua harsosääskipetopunkkeja ja isosukkulamatoja, jotka saavat harsosääsket kuriin. Vioittuneet taimetkin voidaan monesti vielä pelastaa, kun apua hankitaan ajoissa.
Leppäkertut saapuivat ilmastoidussa pullossa valmiina astumaan kirvabuffettiin.
Kirvat, nuo hyönteismaailman lehtivampyyrit ovat monelle jokavuotinen harmi puutarhassa. Kirvat imevät kasvinesteitä saaden kasvien lehdet käpristymään ja varret vääntymään. Nuoret taimet ja versot saattavat näivettyä kokonaan kirvojen tuhotöiden vuoksi. Puissa ja pensaissa kirvat eivät yleensä saa aikaiseksi kokonaisvaltaista tuhoa, mutta sadon määrään ne kyllä vaikuttavat. Esimerkiksi omenapuussa viihtyvä omenanratamokirvapoppoo voi puuhillaan aiheuttaa sen, etteivät omenan raakileet kehity omenoiksi ja vadelmien pikkuvattukirva voi saada koko verson käpertymään. Lisäksi kirvat altistavat kasvit kasvitaudeille. Kirvoja voi torjua harsokorennon toukilla, jotka voivat syödä jopa satoja kirvoja kehityksensä aikana, ja leppäkertuilla, eli pistepirkoilla, jotka syövät myös kemppejä ja punkkeja.
Harsokorennon toukat matkaavat kotipuutarhurin luo tattarinkuorilla täytetyssä pullossa,
jonka sisältö levitetään kaikkineen suoraan kasvien päälle.
Vikkelät ripsiäiset viihtyvät usein kasvien lehtien alapinnoilla tai kukissa imeskellen kasvien solujen sisältöä, jolloin kasvin kasvu hidastuu ja sen lehdet voivat kuivua kokonaan. Ripsiäisten riivaama kasvi voi kastelusta huolimatta näyttää janoiselta. Lehdissä ripsiäisvioitus näkyy hopeanhohtoisina pistemäisinä laikkuina ja pieninä kakkakikkareina. Pahimmillaan ripsiäinen voi näivettää lehdet kokonaan esimerkiksi kasvihuoneen kurkuilta. Mansikkamaalla ripisiäiset saavat marjat rusehtumaan, kuivumaan ja halkeilemaan. Ripsiäisten torjunta on haastavaa, sillä ne munivat kasvusolukkoon, mihin kasvinsuojeluaineet eivät yllä. Tuholaisia torjutaankin usein ripsiäispetopunkeilla.
Petopunkit ripotellaan suoraan kasvien lehdille toimitusrouheineen. Tarvittaessa rouheen voi laittaa
myös bioboxiin, joka ripustetaan kasvin oksaan.
TarhurinApu-verkkokaupasta löytyy monenlaisia apureita, kuten erilaisten ripsiäisten ja punkkien, jauhiasten, harsosääskitoukkien, liejukärpästen, kirvojen, perhostuholaisten, korvakärsäkkäiden ja turilaiden torjuntaan käytettäviä torjuntaeliöitä.
Tilauksen ajankohta kannattaa miettiä omien menojen ja kiireiden mukaisesti niin, että elävät eliöt voi vapauttaa mahdollisimman nopeasti tuotteen toimituksen jälkeen. Huolellisesti pakatut torjuntaeliöt selviävät matkastaan hyvin, mutta käyttöönoton on oltava nopea, sillä eliöt on vapautettava kohteisiinsa viimeistään vuorokauden kuluttua siitä, kun ne saapuvat postin noutopisteeseen tai kotiovelle.
Feromonit ovat luonnon omia kemiallisia viestiaineita, joilla esimerkiksi hyönteiset kommunikoivat keskenään. Eri lajit viestivät toisilleen eri feromoneilla. Feromoniansoissa on tietyn kohdetuhohyönteisen
naarasferomonia, joka houkuttelee luokseen juuri sen lajin koiraita. Koiraat jäävät kiinni ansaan ja siten tuholaiskanta heikkenee, koska koiraat
eivät pääse touhuamaan naaraiden kanssa lisääntymisen merkeissä. Feromoniansat asennetaan ennen kohdelajin lentoaikaa ja ne säilyttävät tehonsa 4-6 viikkoa. Ansojen annin perusteella tulee
samalla selvitettyä onko torjunnalle tarvetta ja sen mahdollinen
ajankohta.
TarhurinApu tarjoaa monia erilaisia feromoniansatelttoja ja feromoneja. Valikoimasta löytyy muun muassa hedelmäpuiden ja marjapensaiden, kuten omenien, luumujen, vadelmien ja herukoiden, sekä herneiden ja muiden vihannesten suojaksi tarjoitettuja feromoniansoja. Myös vihannesyökkösiä, jotka herkuttelevat mielusti kurkulla ja tomaateilla, voi torjua feromoniansoilla ennen kuin ne pääsevät lisääntymään, ja niiden toukat kaluavat kasvit pelkiksi rangoiksi.
Tässä nosteltiin luumupuihin luumukääriäisferomonipyydys ja omenapuille omenakääriäis- sekä pihlajanmarjakoiferomonipyydykset. Omenapuissa on kaksi houkutinta, sillä pihlajanmarjakoi voi aiheuttaa harmeja myös omenapuissa.
Feromoniteltta taitellaan muotoonsa, sen pohjalle asennetaan liimamatto ja lopuksi teltan
sisälle ripustetaan feromonihaihdutin. Ansa tarkistetaan 2-3 päivän välein ja sinne jääneet hyönteiset lasketaan. Hyönteisten lukumäärän perusteella arvioidaan torjunnan tarvetta ja ajankohtaa lähetyksen mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti.
Ensimmäiset pyydykset voi asentaa kukinnan aikaan. Omenia toukkana nakertelevan omenakääriäisen lentoaika on toukokuusta elokuulle, päälento kesäkuussa. Luumukääriäinen talvehtii rungon raoissa ja lentää kesä-heinäkuussa. Naaraat munivat luumun raakileiden pintaan, josta toukka kaivautuu luumun sisälle. Vioittuneet luumut varisevat maahan raakileina.
Herukkapakkaus sisältää feromoneja, joilla pyritään torjumaan herukkalasisiipi, herukkasilmu- ja herukkakoita. Herukkalasisiipikoin toukat kaivautuvat herukan oksien sisään, herukkakoin ja herukkasilmukoin toukat vioittavat herukkapensaita syömällä pensaan silmut ontoiksi.
Feromoniansoihin voit tutustua lisää täällä.
Palataan vielä hetkeksi torjuntaeliöihin. Torjuntaeliöitä näet käytetään myös kotikanaloissa sekä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä että ilmenneen ongelman poistajana kanapunkkien torjunnassa. Kanapunkit ovat sangen ilkeitä otuksia, jotka aiheuttavat kanoille melkoista epämukavuutta, jopa anemiaa ja pahimmillan kuoleman. Punkkien puremat kutisevat voimakkaasti. On helppoa kuvitella, kuinka kurjan olon sellainen aiheuttaa. Jatkuva epämukavuus ja kutina vähentävät luonnollisesti munatuotantoakin. Kanapunkkien ehkäisy petopunkkien avulla on ennakoivaa, eläinten hyvinvointia tukevaa ja vastuullista toimintaa.
Kanapunkkitartunta on havaittavissa kananmunien pinnalla näkyvistä ruskeista veritahroista, mutta yhtälailla kanojen epänormaali levottomuus ja yleisvoinnissa tapahtuva muutos voi kieliä kanapunkkien läsnäolosta. Mikäli ennaltaehkäiseviä toimia ei ole aloitettu, apuun kannattaa viimeistään oireiden ilmetessä kutsua Hypoaspis-petopunkkeja, eli samoja harsosääskipetopunkkeja, joita käytetään kasvihuoneissa biologiseen torjuntaan.
Gustaf-kukko katselee kanalan ulkotarhan portille saapunutta lähetystä ja huomattuaan paketin saapuneen KanalanAvusta, päästää saapujan laumansa joukkoon. Hyvällä asialla tullaan!
Käyttö aloitetaan puhtaassa ja desinfioidussa kanalassa. Petopunkkeja levitetään runsaasti suoraan pesiin, orsille ja kaikkialle kanalan rakenteisiin säännöllisin väliajoin, jotta petopunkit kykenevät pitämään kanalan kanapunkkitilanteen hallussa. Haitallisten punkkien häätäminen petopunkkien avulla on huomattavasti helpompaa, kuin valmisteita käyttämällä. Kanapunkit ovat yöllä liikkuvia punkkeja ja piileskelevät kanalan rakenteissa valmisteilta suojassa. Säännöllinen petopunkkien lisääminen estää kanapunkkikantojen lisääntymisen, sillä kanalan petopunkit pääsevät myös kanapunkkien munien luo, ja syövät niitä siinä missä itse kanapunkkejakin.
Gustaf seurueineen tutkailee KanalanAvun pakettia, jonka sisällä on harsosääskipetopunkkeja.
Lue lisää torjuntaeliöiden käytöstä kotikanaloissa ja lataa samalla PDF-ohje kanapunkkien torjunnasta täältä.
Julkaisun taustatyötä tehdessäni sain sitkeän korvamadon, jonka luovutan nyt julkaisun päätteeksi mielelläni lukijoillemme. Kasarielokuva Ghostbustersin tunnarissahan kyseltiin kenelle soitellaan, jos hoodeilla on jotain outoa eikä se näytä hyvältä. Vastaus oli tietenkin Ghostbusters. Kotipuutarhoissa voidaan kysellä ihan samaa, mutta vastaus on bugbusters, ötökkätuhoajat, tässä tapauksessa TarhurinApu!
Biotus Oy:n TarhurinApu myy
kotipuutarhureille eläviä torjuntaeliöitä ja tarkkailutarvikkeita, joiden avulla voi sekä
ennaltaehkäistä että vähentää tuholaiskantaa ja selvittää mikä
aiheuttaa
tuhoja omassa puutarhassa.
TarhurinApu verkkokaupan lisäksi he palvelevat ja neuvovat sinua numerossa 050 309 0810.
Puutarhaterveisin ♥ Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi
UUSIMPIA JULKAISUJA
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
