Energian hinnan nousu sai kansan kiinnittämään huomiota omaan energiankulutukseen. Kun ei voi vaikuttaa sähkön hintaan, voi vaikuttaa - ainakin hieman siihen paljonko sähköä kuluttaa ja siten myös siihen, mitä se omakohtaisesti tulee maksamaan. Samalla vähennämme yhteiskunnan paineita mahdollisen energiakriisin keskellä.
Kirjoitus sisältää aiheeseen oleellisesti liittyviä, *-merkittyjä affiliatelinkkejä, joiden
tuotteet perustuvat omiin käyttökokemuksiimme.
Kansalaisia neuvova ja kannustava energiaansäästökampanja julistettiin syksyllä 2022. Jo sitä ennen mediat ovat valmistellelleet kansalaisia tulevaan, jotta asiat eivät tulisi yllätyksinä. Hölmökin ymmärtää, että jos sähkö on kallista, sitä pitää säästää.
Klikkilööppien lisäksi on julkaistu paljon hyvää materiaalia, joissa kerrotaan kotitalouksien energiankulutuksesta ja niiden vaikutuksista monin esimerkein. Esimerkiksi Helsingin Sanomien talousuutisissa julkaistiin artikkeli, jossa kerrottiin Energiaviraston keräämiin tilastoihin perustuen kotitalouksien eniten sähköä käyttävistä laitteista.
Sähköä kuluu eniten:
2022 julkaistu kansallinen Astetta alemmas -kampanja kannustaa kansalaisia alentamaan asuinhuoneidensa lämpöä asteella, jolla on yhteisenä toimena suuri vaikutus maan kokonaiskulutukseen. Autoilijoita pyydetään ajamaan hieman hillitymmin, ja toki on hyvä pohtia ajojensa määrää, onko niissä pelivaraa turhien ajojen karsimiseksi? Otetaan hieman nopeampia suihkuja, ei vietetä sähkösaunassa määräänsä pidempää aikaa ja karsitaan hieman energian viihdekäyttöäkin. Nyt jos koskaan pienillä teoilla on suuri yhteisvaikutus.
Meillä Jovelassa ei ole lämminvesivaraajaa tai sähkösaunaa, ei koneellista ilmanvaihtoa, eikä viihdelaitteitakaan tule juurikaan käytettyä, ellei sellaiseksi lasketa läppäriä, joka on samaan aikaan sekä työväline, että äänikirjojen ja sarjojen mahdollistaja, mutta salimme kakluunin ollessa edelleen korjaamatta (huokaus), salin lämmitys ei onnistu kuten muuten puulämmitteisessä talossamme onnistuu. Palataan saliin ja sen ratkaisuihin kuitenkin vasta tuonnempana tässä jutussa, ja mennään tuohon puulämmitykseen ensin.
Yht'äkkiä turhaankin parjattu puulämmitys onkin pelastava enkeli. Tosin oli se sitä ennen orastavaa kriisiäkin. Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtajana
toiminut valtiotieteen tohtori ja taloustieteilijä Pasi Holm julkaisi jo helmikuussa 2019 taloustutkimuksen, jonka perusteella selvisi, että mikäli Suomessa ei lämmitettäisi myös puulla, maassamme tarvittaisiin 41% enemmän tuotettua energiaa. Jos meitä puulämmittäjiä ei olisi, yhteiskunta ei selviäisi kovin helposti.
Kun energian hinta teki selkeän nousun, polttopuiden myyjien laarien pohjat alkoivat näkyä jo pahimpien helteiden aikaan, vaikka lähestyvä talvi ei normaalisti olisi monenkaan mielessä ollut. Samalla tietenkin polttopuun hinnat ovat nousseet melkoisesti. Puhutaan jo pahimmillaan lähmmäs sadan euron koivukuutiohinnoista. Korkeista hinnoista huolimatta polttopuun saatavuuden haasteista raportoitiin laajasti. Myös brikettien saatavuus heikentyi, sillä osa Suomessa myytävistä briketeistä ovat venäläistä tai ukrainalaista alkuperää. Meillä täällä Jovelassakin käytämme erittäin hyvätehoisia brikettejä tukilämmitysmuotona, sillä brikettien paloaika on pidempi ja niiden lämmöntuottoteho on puuta korkeampi.
Laadukkaiden brikettien jälkeen lämmitysteholtaan paras polttopuu on koivu (1010 kWh/m3). Mänty (810 kWh/m3), kuusi (790 kWh/m3) ja haapa (790 kWh/m3) ovat lähellä toisiaan lämmitysteholtaan.
Lämmitystehoon ja puun menekkiin vaikuttaa suuresti myös se, miten puuta poltetaan. Puita ei kannata sytyttää alta tai laittaa uuniin pystyyn. Hävikki on tällöin valtava! Puunsäästäjän tutkitusti tehokkaita vinkkejä voit lukea täältä.
Jos koet haasteita saadaksesi polttopuuta lisää kohtuuhinnalla, saattaa kannattaa laittaa lappunen lähikaupan ilmotustaululle. Moni puukauppias myy puuta vain paikallisesti, muttei mainosta sitä erityisesti, ja tällöin puun hinta saattaa vääristyäkin isojen toimijoiden puskiessa hintoja ylös. Kysele paikallisilta ja uunien valmistajilta. Kyllä polttopuuta metsämaastamme löytyy, vaikka lööppien mukaan kysyntä olisi ylittänyt saatavuuden, mutta älä odota sen hankinnan kanssa kuitenkaan yhtään edemmäs. Seuraavan vuoden polttopuut kaadetaan edellisenä talvena. Kysyntä on suurta ja polttopuiden saatavuus heikkenee varmasti talven lähestyessä.
Onnekkaimmat meistä saavat lämmittää kotinsa puulla, mutta puulämmityksen tehoa voi vielä parantaa puumäärää lisäämättä. Meillä on tuvan puuliedellä käytössä kamiinatuuletin, joka on sähkötön, kamiinan päälle asetettava tuuletin, joka levittää lämmön huoneeseen ja siten vähentää puun kulutusta ihan merkittävästi. Lämpö leviää nopeammin ja laajemmalle alalle tuulettimen avulla. Tuuletin kannattaa sijoittaa lieden tai kamiinan pinnan päälle sen takaosaan, jolloin tuuletin puhaltaa edestään nousevaa lämpöä huoneeseen.
Omakohtaisena kokemuksena sanoisin, että kun tällaisen hankkii, kannattaa hankkia hyvä. Näissä kamiinatuulettimissa on paljon eroja, niin hinnoissa kuin tehoissakin. Jotkut tuulettimet ovat niin prutkuja, että markkinahyrräkin ajaisi saman asian. Kamiinatulettimen saa toki alle 50 eurolla, mutta niiden tehot eivät välttämättä ole kummoisia. Meillä on Sunwindin ensimmäisiä markkinoille tulleita tuulettimia (200 m3/h) ja vaikka valmistaja on laadukas ja tietää asiansa, ensimmäisten kamiinatuulettimien tehot on huomattavasti vähäisempiä kuin uusimpien mallien, kuten Sunwindin uudempi kamiinatuuletin, jonka ilmanvirtausteho on jo 425 m3/h. Mikäli ilmanvirtaustehoa ei tuotteessa mainita, älä osta sitä. Maksa mielummin pari kymppiä enemmän kuin maksat tyhjästä. Tehokas tuuletin kyllä maksaa itsensä takaisin pian. Sunwindin tehokas kamiinatuuletin löytyy mm. *Stayprosta.
Tuvassa olevan puulietemme uunin sisällä on tulitiiliä, jotka hieman lisäävät lämmön varaavuutta muuten varaamattomassa uunissamme, mutta tätä talvea varten tilasimme lieden päälle
ystävämme vinkkaamana 40 mm paksun, varaavan vuolukivilevyn, joka koostuu neljästä osasta. Levyjen alle laitetaan pienet asennuspalat (irtopalat), jotka vähentävät levyjen halkeamisen riskiä.
Testasimme jo levyn varaavuutta seuraavin tuloksin. Sateinen ilta, ulkona yölämpö 9C. Sisällä ei ollut muuta lämmitystä.
Testilämpömittaus tehtiin polttamalla 6 tai 7 klapia noin reilun tunnin sisällä pienipesäisessä liedessämme. Taaimpien levyjen lämpö nousi melko nopeasti 77 asteeseen. Tuntia myöhemmin (19:45)
, palamisen jo päätyttyä, taaimpien levyjen lämpötila oli 124 C. Tuntia myöhemmin (20:45) taaimpien levyjen lämpö oli 83 C, tästä tunti edemmäs (21:45) 57 C ja klo 23:00 se oli 42 C. Aamulla klo 6.30 levyjen lämpö oli vielä 25 C.
Positiivinen yllätys! Myös lämpöä levittävä, lämmöstä aktivoituva (50 C) kamiinatuulettimemme toimi normaalia pidempään.
Vuolukivilevyjen avulla pyrimme siihen, ettei tuvassamme tarvitsisi ylläpitää yölämpöä pienellä sähköpatterilla kuin kovina pakkasöinä. Vuolukivilevyjä voi laittaa myös uunin sisälle.
Vanhassa talossa, jota ei ole täysin eristetty rakenteita avaten, talven kylmyys hiipii nurkkiin, mutta nyt kun lämmityksen määrää on yleisesti hyvä vähentää, vanhojen talojen asukkaiden niksit ovat käypiä muuallakin.
Jos ikkunat hieman falskaavat ja kotoisa lämpö tekee tuttavuutta ulkoisen viiman kanssa oven alta tai karmien raoista, kohtaamista kannattaa pehmentää vaikkapa pellavariveellä, joka hengittää, mutta estää kuitenkin lämmön karkailun. Pellavariveellä voi kätevästi tilkitä tällaiset lämpökarkuriaukot. Vetoisan oven eteen voi ripustaa paksun verhon tai vaikkapa armeijan ylijäämätuotteita myyvistä kaupoista löytyvän paksun villahuovan, joka estää vetoa. Kunnon paksut matot lattioilla estävät lattian viileyden leviämisen huoneeseen ja luovat muutenkin lämpimän tunnelman pelkällä paljaalla lattialla asteluun verrattuna.
Kynttilät tuovat lämmintä tunnelmaa, mutta niiden lämmitysteho on kuitenkin melko vähäinen. Nyt kun kynttilöiden raaka-aineiden hintojen nousu on heijastunut jyrkästi myös kynttilöiden kuluttajahintoihin, kynttilöiden lämpö on myös kustannustehotonta. Esimerkiksi Ikean klassinen 50 kruunukynttilän erä maksoi vielä vuosi sitten alle 10 euroa ja nyt jo lähemmäs 20 euroa Jos kuitenkin olet kynttiläihmisiä, kuten itse vahvasti olen, kaikki lämpö on toki aina kotiin päin. Kynttilät ovat ihania ja luovathan ne valoakin, mutta juuri nyt kynttilät ovat harmillisen kalliita ja hinnat nousevat vielä. Varaudu ajoissa!
Kotivaraamme kuuluu muutama soma ja hyvä öljylamppu, jotka toki tuottavat hieman lämpöäkin, mutta niiden käyttötarkoitus on kuitenkin tuottaa valoa silloin, kun sähkövaloja ei ole mahdollista käyttää tai kun sähkövaloja ei halua käyttää. Yksi kattolamppu ja muutama pienempi pöytälamppu riittävät hyvin tällaisessa normaalikokoisessa talossa.
Lamppuöljy
on tuotenimi, mutta itse neste on käytännössä samaa kuin velopetrooli,
jota käytetään myös lämmittimissä. Lamppuöljyissä, kuten petroolissakin
on kuitekin puhtauseroja. Omakohtaisesti voimme sanoa, että lampuissa
kannattaa polttaa parafiinipohjaisia lamppuöljyjä, kuten Kemetylin
T-lamppuöljy, joka palaa hajuttomasti ja kauniisti. Toki meillä vanhassa talossa huoneet ovat suuria, mutta lamppujen lähelläkään en ole huomannut mitään käryttelyä. Itse en tuhlaisi rahaa
kauniissa pullossa, joskus jopa likeemmäs 20 euron litrahinnalla
myytävään lamppuöljyyn, kun laatua saa (tällä hetkellä (08/2022) alle 6 eurolla
tuon T-lamppuöljyn merkeissä ihan tavallisista kaupoista.
Villasukat! Miten mukavaa onkaan käyskennellä villasukissa. Noin muutenkin, kun kodin lämpöä hieman alennetaan, pieni lämpöpudotus ei alenna mukavuutta kun pukeutuu oikein. Talvi on talvi eikä kotonakaan tarvitse kulkea bikinivarustuksessa. Tietenkään sekään ei ole tarkoitus, että kotona palellaan tai että sisällä tarvitsee pukeutua niin, ettei käsiä enää saa taivutettua. Sen sijaan otetaan ilo irti tästäkin. Pehmoiset villasukat jalkaan. Kotoisa villatakki päälle,. Uni on rentouttavinta kun huone on hieman muita huoneita viileämpi ja kuumavesipullon lämmittämään sänkyyn voi kömpiä kuin pesään konsanaan.
Koska meillä makuuhuone pidetään hyvinkin viileänä, ihan mieltymyssyistä, meillä on käytössä sängynlämmitin, tai vuoteenlämmitin, jota myös lämpöpetariksi kutsutaan. Lämpöpetari on ollut itselleni tärkeä selkävaivan vuoksi, jota lämpö helpottaa paljon. Lämpöpetari kuluttaa sähköä varsin maltillisesti, maksimitehollaankin usein vain 50 W, eli 0,05 kWh. Erilaisten lämpöpetareiden lämmitysasetusvaihtoehdot ovat sangen usein 1 ja 2, joista vaihtoehto 2 tekee sängystä niin kuuman, ettei siinä voi nukkua. Pienin asetus riittää luomaan lämpimän pesän ja on edullisempaa lämmittää hieman sänkyä, jossa uinuu peiton alla, kuin koko huonetta peiton ulkopuolella.
No niin, nyt päästään itse asiaan. Paljonko se patteri, läppäri, jääkaappi tai KAUSIVALOT oikeasti maksavat käytössä? Tätähän meistä monet miettivät, mekin, tietysti!
Sähköyhtiö Helen on listannut esimerkkejä mitä yhdellä kWh:lla voi tehdä.
Suihku 2 min
Omakotitalon (100m2) lämmitys: 20 min
Astianpesukone 2 h
Pöytätietokone 5 h
Televisio (vähän energiaa käyttävä) 17 h
Jääkaappipakastin 24 h
Led-lamppu (11W) 90 h
Laitteissa ilmoitetaan laitteen maksimikulutus watteina. Jaa se tuhannella ja saat kilowattitunnin, eli paljonko laite maksimitehollaan käyttää energiaa tunnissa.
Kulutuksen hinta lasketaan kertomalla sähkön ostohinta, jonka löydät sähkösopimuksestasi (snt/kWh) x laitteen tuntikulutus (kWh).
HUOM! Tämä kertoo vasta sen hinnan, jonka maksat pelkästä sähköstä. Tämän hinnan päälle tulee vielä paikallisesta perusmaksusta ja omaan energiankulutukseesi perustuvasta kWh-maksusta koostuva sähkönsiirtomaksu, jonka hinnan määrittelee paikallinen jakeluverkkoyhtiö sekä sähkövero, joka vuonna 2022 kotitalouksilla on noin 2,8 snt/kWh.
Jos laitteen maksimiteho on vaikkapa 500 W, simppeli laskukaava on seuraava:
500 W: 1000 = 0,5 kWh
0,5 kWh x sähkön hinta/kWh = x snt/ per laitteen käyttötunti. Tämä on siis se perustuntihinta, jonka maksat laitettasi käyttäessäsi. Tämän lisäksi tosiaan tulee vielä talouskohtainen sähkönsiirtomaksu + sähkövero.
Laitteen maksimiteho löytyy jokaisesta sähkölaitteesta. Esimerkiksi kuvan patterissa on 3 lämpöasetusta: 800 W, 1200 W ja 2000 W, mutta laitteeseen merkitään silti sen maksimiteho.
Päätin hieman laskeskella mitä oman taloutemme sähköaparaatit kustantavat käytössä tähän maailmanaikaan.
Meidän sähkömenomme ovat sangen maltillisia tässä askeettisten mukavuuksien talossamme, kunhan ei vaan tarvitse kytkeä sähköpattereita lämmitystueksi. Aikoinaan olemme käyytännet kovilla pakkasilla muutamaa sähköpatteria yölämpönä minimiasetuksilla, mutta nykyään emme ole tehneet sitäkään.
Sähköä meillä kuluu seuraaviin laitteisiin
Pakastin: 0,76 kWh/ vrk
Jääkaappi 0,37 kWh/ vrk
Erottelevan vessan tuuletin 0,06 kWh/ vrk
Lämpöpetari 0,05/h
Vedenkeitin: 2200 W = 2 kWh
Mikroaaltouuni: 700 W = 0,7 kW
Puhelimen lataaminen keskimäärin: 0,02 kWh
Kannettava tietokone 4W = 0,04 kWh
6-levyinen kasvikuivuri: 630 W = 0.63 kWh
Airfryer: 2200 W = 2,2 kWh
Pieni pöytäuuni (40 l) 1800 W = 1,8 kWh
Lämpöpuhallin: 2000 W. Lämpöpuhallin on laite, jota käytetään tarpeen mukaan aamuisin vain pienen hetken.
Patterit, joissa 3 eri lämpöasetusta: 800 W (0,8 kWh) 1200 W (1,2 kWh) ja 2000 W (2 kWh)
Sähköpatterin kustannus per tunti, vuorokausi ja kuukausi jos patteri on päällä 24h/vrk.
Huom! Esimerkkihinnat on laskettu esimerkkihinnalla 10 snt/ kWh.
800 W: 8 snt/h, 1,92 €/ vrk, 57,60 € /kk
1200 W: 12 snt/h, 2,88 €/ vrk, 86,40 € /kk
2000 W: 20 snt/h, 4,80 €/ vrk, 144 € /kk
Meillä on salissa 2 pikkupatteria talven tueksi. Nämä söpöiset, mutta modernit, vain ulkonäöltäään vintage-malliset pikkupatterit ovat *KitchenOnesta. Pattereita on kahta eri väriä, sininen ja kaunis vihreä ja niitä löytyy kolmea eri kokoa, joissa kulutus on 600 W, 900 W ja 1500 W.
No nyt päästään vihdoinkin saliimme! Iso huone, kakluunin hintava remontti edelleen odottaa toteutumistaan. Salin seinän toisella puolella on pönttöuuni, josta kyllä läpöä saliinkin tulee, mutta ei läheskään riittävästi. Olemme ratkaisseet haasteen sulkemalla salin yöksi. Lämpö ei pakkasillakaan ehdi laskea niin alas, että siitä olisi haittaa ja aamulla lämmön saa nostettua nopeasti ylös kaasulämmittimellä.
Taloudestamme löytyy kaksi varalämpölähdettä: kaasulla toimiva infrapunalämmitin ja valopetroolilämmitin, joista molempia suosittelen. Huom! Kumpaakaan lämmitintä ei tule käyttää yöaikaan ihmisten nukkuessa!
Molemmat lämmittimet ovat teholtaan sellaisia, ettei saavutettua lämpöä tarvitse tohottaa vuorokauden ympäri tai edes maksimiasetuksilla. Molemmat lämmittimet ovat meillä käytössä ollessaan ensin puoli tuntia täydellä teholla ja sen jälkeen tarvittavan ajan minimiasetuksella.
Petroolilämmitin on säilössä pöydän alla. Käytössä se tokikaan ei saa olla huonekalun alla.
Vahva suositus infrapunalämmitimille! Infrapunalämmittimen lämpö on erityisen miellyttävää, pehmeää ja lihaksiin saakka leviävää lämpöä. Edullisimmillaan laadukkaita kaasu- ja petroolilämmittimiä löytää jopa noin 100 eurolla, esimerkiksi *Virtasenkaupasta.
Ison (11 kg) kaasupullon vaihto täyteen maksaa tällä hetkellä n. 28€.
Mimimi, eli saavutetun lämmön ylläpitolämpö: 110 g/h, pullo riittää n. 100 tuntiin
Keskilämpö: 210 g/h, pullo riittää n. 52 tuntiin
Maksimilämpö, nopea teholämmitys: 305 g/h, pullo riittää n. 36 tuntiin
Petroolikamiina käyttää n. 3 dl valopetroolia tunnissa maksimilämpöasetuksella, joka on sangen tehokas ja meillä käytössä ainoastaan nopealle alkulämmölle. Valopetroolia myydään usein 5 tai 10 litran kanistereissa. Valitettavasti niidenkin hinnat ovat nousseet jyrkästi - siinä missä 10 litran kanisterin sai ennen 23 eurolla, nyt hinta hipoo ja monasti ylittääkin 30 euroa. Meillä oli tuuria, tai no, ei tuuria, vaan ominaista varautumista, koska meillä on petroolia varastoituna, mutta uusilla hinnoilla petroolilämmitin kuluttaa maksimitehollaan noin 0,90€/h, normiteholla noin puolet siitä. Valopetroolilämmitin on kuitenkin sangen tehokas ja miellyttävä, nopeasti lämmittävä lämmitin, joka toimii myös sähkökatkon aikana (kuten kaasulämmitinkin) ja kun polttoaineena käyttää laadukasta, tuoksutonta ja puhdasta valopetroolia, lämmitin ei haise käytössä.
Illat pimenevät ja yöt ovat mustia. Kaikkea turhaa energiankulutusta pitäisi nyt karsia ja välttää, mutta entä nuo kausivalot. Tulevatko ne hirmuisen kalliiksi?
Kukin tietenkin päättäköön mikä on tarpeen ja mikä ei, mutta kausivalojen tuoma ilo ei nyt ihan mahdottomasti maksa. Esimerkiksi meidän ulkokausivalot 350 led-lampulla käyttävät energiaa vain 5W, eli 0,005 kWh. Jos sähkö maksaa esimerkisi 10 snt /h, valojen tuntikäyttöhinta on vain 0,05 €. Ulkovaloihin voi laittaa myös ajastimen, jolloin ne palavat esimerkiksi vain illan pimeän ajan ja sammuvat itsestään yöllä.
Saunamme kupeella on retrohenkinen aurinkokennovalaisin, jonka hankimme puolisentoista vuotta sitten Clasulta. Marraskuun jälkeen se ei jaksa valaista kuin hetken, ennen kun jälleen heräilee eloon helmikuun aikana.
Kuukausittainen kulutuksemme on vaihdellut pääasiassa 81-165 kWh välillä. Kesäisin kulutusta nostaa mm. puutarhan sadettajien käyttö (kaivopumppu). 120 m2-kokoisen kotimme sähkönkulutus vuoden ajalta, toukokuun alusta 2022 toukokuun 2023 loppuun, oli yhteensä noin 1395 kWh.
Toukokuu 2022: 108,94 kWh
Kesäkuu 2022: 136,10 kWh
Heinäkuu 2022: 104,30 kWh
Elokuu 2022: 84,48 kWh
Syyskuu 2022: 104,17 kWh
Lokakuu 2022: 92,11 kWh
Marraskuu 2022: 81,35 kWh
Joulukuu 2022: 116,16 kWh
Tammikuu 2023: 112,3 kWh
Helmikuu 2023: 131,8 kWh
Maaliskuu 2023: 164,1 kWh
Toukokuu 2023: 159,1 kWh
Pieniä tekoja, niitä tässä tarvitaan. Jos peset koneella, pese täysiä koneellisia. Sammuta laitteet kun et käytä niitä, esimerksi televisio vain taustaäänenä muuta hääräillessäsi. Alenna huonelämpöä asteella, lyhennä suihkuaikaa. Vaihda lamput led-lamppuihin ja jos mahdolliista, paljon sähköä kuluttavia laitteita vähäenergisiin malleihin. Vähennä kulutusta pienillä muutoksilla. Kun esimerkiksi keität riisiä tai pastaa, keitä vain puolet ajasta, peitä kattila kannella ja keittiöpyyhkeellä ja ruoka hautuu kypsäksi puolet vähemmän energiaa käyttäen. Pieni juttu, joka vähentää sähkön kulutustasi pelkästään lieden osalta 30 tuntia vuodessa.
Pienistä säästöistä kasvaa suuria. Ja muistetaan se kotivarakin, eikös vaan! Tämä aika jos mikä on näyttänyt meille sen, miksi tervehenkinen varautuminen on järkevää. On parempi ja halvempaa ennakoida kuin reagoida, niin se vaan on..
Lämpimin terveisin ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
