Maailmalla kasviteltoista on tullut suosittuja vihersisutuselementtejä, joiden sisälle voi luoda sisäpuutarhoja vaativammillekin kasveille. Muitakin käyttökohteita on toki olemassa, muun muassa esikasvatuksessa ja joidenkin kasvien talvettamisessa sekä ympärivuotisessa satotuotannossa myös kotiolosuhteissa. Tässä hengessä olemme testailleet täällä Jovelassa Royal Room -kasvitelttaa sangen tyytyväisin lopputuloksin. Tutustutaan siis yhdessä kasvitelttoihin!
Tuotetestausartikkeli on tuotettu yhteistyössä viherverkkokauppa Pavunvarsi kanssa.
Testin myötä olen ilahtunut ja hieman yllättynytkin siitä, kuinka erinomainen kumppani kasviteltta voi olla jo taimien esikasvatuskaudella - erityisesti tällaisissa vanhoissa taloissa, joissa kodin lämpötila saattaa vaihdella vuorokauden eri aikoina. Sellainenhan ei ole mitenkään otollista siementen itävyyden kannalta ja taimet hidastavat kasvuaan, jos huoneessa on vuoroin lämmin ja viileä. Kasviteltta on mainio apuri myös lemmikki- eritoten kissatalouksissa. Teltan sisällä taimet ovat suojassa uteliailta hampailta. Toisaalta taas, mikäli kyseessä on myrkyllinen kasvi, pienet lapset eivät pääse koskettelemaan tai maistelemaan kasveja. Voimakkaita reaktioita voi aiheuttaa esimerkiksi kotoisat tomaatin taimet silkasta kosketuksesta, sillä tomaatissa kaikki muu kuin kypsä hedelmä on myrkyllinen.
Teltat mahdollistavat myös ympärivuotisen, siistin sisäviljelyn. Lisäksi kasvitelttoja voi käyttää vaikkapa sitruunapuiden talvettamiseen, sillä teltan sisälle voi luoda optimaaliset, muusta tilasta poikkeavat olosuhteet kasvin tarpeiden mukaan.
Meillä testissä oleva kasviteltta on Pavunvarren omassa esittelyssä ollut 60 cm leveä, 40 cm syvä ja 120 cm korkea malli. Tässä Pavunvarren myymässä Royal Room -sarjassa on valtavan paljon erikokoisia kasvitelttoja pöytämallista aina usemman neliön, oikeastaan pienen huoneen kokoiseen malliin. Vaikka kasviteltat ovat suunniteltu pystymallisiksi, niitä voi käyttää myös vaakatasossa.
Kasviteltan osat ovat kestäviä ja malli yksinkertainen. Kokoamiseen kului viitisen minuuttia.
Kasviteltan runko on metallia ja sen osat voi vain napsauttaa paikoilleen. Näin kasaaminen ja purku ovat helppoja - ei ruuveja, ei työkaluja. Rungon yläosassa on poikkipuu, josta voi ripustaa kasvilampun, kasvitukia tai muita tarpeellisia lisävarusteita.
Kasattu kasviteltta on rakenteeltaan tukeva, mutta kevyt siirtää. Kangasmateriaali on mylar-pinnoitettua, 100% valotiivistä kangasta. Telttakangas mahdollistaa muusta huonetilasta poikkeavan mikroilmaston (lämpö, kosteus, valo) luomisen ja säätelyn teltan sisällä ja kankaan mylar-pinnoite heijastaa teltan sisällä kaiken valon takaisin kasvien käyttöön. Teltan pohjalla on myös irrallinen, kosteussuojattu kangaskaukalo, jotta teltan kosteus tai pienet kasteluroiskeet eivät pääse teltan pohjasta ulos.
Kasvitelttoihin on saatavilla monenlaisia lisävarusteita ilmastointilaitteista alkaen, mutta ilmankin pärjää mainiosti. Teltoissa on lukuisia kuristesukilla ja nyörikiristimillä varustettuja aukkoja, joista voi ohjata niin ilmastointiputkia kuin lämmitysmattojen tai kasvivalaisimien johtoja ulos teltasta. Kasviteltan ovi ja tuuletus- sekä kurkistusikkunat saa pysymään auki velcro-tarranauhojen avulla.
Tuuletus- ja kurkistusikkunan kautta voi tarkastella kasvien lisäksi teltan mikroilmasto-olosuhteita, kuten lämpötilaa. Meillä kasviteltta on tällä hetkellä tuvassa, jonka lämpötila vaihtelee tähän aikaan vuodesta päivien lämmöstä yön viileyteen, sillä huoneessa on varaamaton puulämmitys.
Teltassa lämpötila on pysynyt ympäri vuorokauden 25:ssä asteessa tai öisin vain hieman sen alle. Meillä on teltan sisällä lämmönvakauttajana ja itävyyden avustajana jo monet vuodet palvellut 20 W:n lämmitysmatto, jollaiset kuuluvat myös Pavunvarren valikoimaan. Lämmitysmatto edistää ja joidenkin kasvien kohdalla ylipäätään mahdollistaa siementen itävyyden silloin, kun itämiseen vaadittu lämpötila on 25 astetta. Lämmitysmatot ovat energianuukia, tämä 20 W:n malli, joka mahtui hyvin tuon testiteltan sisälle. kuluttaa energiaa vain 0,02 kWh. Esimerkiksi tavallinen 60 W:n pöytälamppu kuluttaa energiaa kolme kertaa enemmän.
Kasvivalaisimeksi telttaan valittiin Pavunvarren valikoimasta löytyvä 15 W:n Nelson Gardenin kasvivalaisin, joka on ripustettu telttaan. Myös tämä kasvivalo on hyvin energianuuka. Kulutus on vain 0,015 kWh. Oikealla kuvassa altakastelualusta kapillaarimatolla. Se sopi mitoitukseltaan telttaan mainiosti ja tulee palvelemaan talvisin teltassa talvehtivia kasveja. Altakastelualusta on kätevä myös kuivan paahteisilla ruukkuasetelmapöydillä tai lomakastelijana. Altakastelualustan säiliö täytetään vedellä ja kapillaarimatto imee itseensä vettä altaasta, jolloin ruukkukasvit saavat juodakseen veden noustessa multaan ruukkujen pohja-aukon kautta.
Testiteltta on meillä taimipöydän jatkeena tuvassa. Teltta voisi toki olla lattiallakin, mutta selkävamman vuoksi käytän aina selälle hellempää korkeutta, jos se vain on mahdollista.
Ensin olin sitä mieltä, että olisi ollut mukavaa, jos teltan ovi olisi läpinäkyvää materiaalia, mutta muutin mieleni yhdellä napsautuksella, kun laitoin kasvitelttaan valon päälle. Yksi kasviteltan erityisominaisuuksista on sen kyky hyödyntää valoa. Tuo mylar-pinnoitteinen kangas on niin häikäisevää, että valoa läpäisemätön kangas kasvivalon kanssa on todellakin vain hyvä asia. Kasvit saavat nauttia kasveille sopivasta valosta ja ihmissilmä siitä, ettei sitä näe.
Pöydällä oleva tarjotin kasvikupuineen on viime vuonna testissä ollut lämpiävä esikasvatusasema jolle annoin täydet 5 tähteä (voit lukea jutun täältä). Esikasvatusasema on meillä edelleen kovassa käytössä. Kuvassa näkyy myös yksi kasviteltan kolmesta tuuletus- ja kurkkausikkunasta, joista meillä on ympäri vuorokauden auki kaksi.
Kasviteltassa on tällä hetkellä paprikoita, mustikkakoisoja, ananaskirsikoita ja juuri esikasvatukseen laitettuja pesusienikurkkuja, eli luffia, jotka kaikki - eritoten trooppinen luffa - nauttivat tasaisesta, helteisen lämpimästä ja kosteasta ilmasta sekä runsaasta valosta.
Mustikkakoison marjasta on lähes kaikki siemenet itäneet kasviteltassa. Osa kasviteltan asukeista on kohotetulla, läpinäkyvällä tasolla, jonka alla on vielä mullassa uinuvia, itämistä odottavia siemeniä.
Mainitsin aiemmin, että meillä pysyy teltassa vakiolämpönä 23-25 C yhden kasvilampun ja lämmitysmaton yhteistuloksena. 22-25 astetta onkin monen kasvin (esimerkiksi tomaatin, paprikan ja pesusienikurkun) vaatima lämpötila, jotta niiden siemenet ylipäätään itävät tai ainakin itämiseen menee huomattavasti pidempi aika, jos lämpöä ei ole riittävästi. Pidentynyt itämisaika voi kostautua myös siten, että siemen mätänee ollessaan liian kauan kosteassa mullassa vailla riittävää, itämisen käynnistävää lämpötilaa. Siksi olen jo vuosikausia käyttänyt esikasvatuksessa joko lämpiävää esikasvatusasemaa tai aiemmin mainittua lämmitysmattoa, joka pitää mullan lämpimänä, vaikka itse huone ei tarvittavaa lämpöä tarjoa.
Kasviteltan myötä olen kokenut pienen ihmeen, saimme näet ensimmäistä kertaa omien mustikkakoisojen omista siemenistä nousemaan esikasvatuksessa taimia. Itsekylväytyvä mustikkakoiso tipauttelee kyllä ulkona marjojaan maahan ja talven yli maassa uinuttuaan taimia nousee siellä ja täällä, mutta jos haluaisi luoda hallitun alueen mustikkakoisoille sisäesikasvatuksen kautta, se ei ole ennen onnistunut. Koisokasvit saattavat vaatia hyvinkin pitkän itämisajan. Nytkin itämiseen meni kolmisen viikkoa, mutta itävyys on ollut hyvä. Yhdestä marjasta on itänyt varmaankin lähes kaikki sen sisällä olleet siemenet.
Noin kahden viikon kasvuero paprikalla, joka muutti kasvitelttaan.
Pavunvarren poppoolaiset olivat laittaneet meille kasviteltan mukaan mielenkiintoisen pussin ja muutaman esitteen koskien uutta kotipuutarhureillekin suunnattua tuotetta, hiilidioksidipusseja. Koska halusin ensin vertailla kasvien kehitystä kasviteltassa vs. sen ulkopuolella, ripustin vasta tällä viikolla hiilidioksidipussin kasvitelttaan. On jännittävää seurata millainen vaikutus lisähiilidioksidilla on kasvien kehittymisen kannalta. Kerron havainnoista tuonnempana Instagramin puolella.
CO2Bag® takana on kotimainen keksijä Seppo Wallin, joka kertoo tuotteesta seuraavasti:
"CO2Bag®
voi moninkertaistaa kasviesi kasvunopeuden ja
aikaistaa hedelmien kypsymistä parantaen makua, väriä ja satoa. CO2Bag®
on turvallinen käyttää, helppo käyttöönottaa ja huoltovapaa.
Hiilidioksidi on kasveille kuin happi meille ihmisille ja näin ollen yksi tärkeimmistä viherkasvien kasvutekijöistä. Kaikki kasvit tarvitsevat hiilidioksidia kasvaakseen. Jos kasvi ei saa tarpeeksi hiilidioksidia ilmasta, se kasvaa hitaammin. CO2Bag® on tehokas, helppo ja edullinen tapa tuottaa lisää hiilidioksidia kasvatustilaan."
Hiilidioksidipusseja ja lisäkäyttöohjeita on saatavilla Pavunvarren liikkeistä ja verkkokaupasta.
No niin! Siellä meillä nyt sitten on tuollainen kasviteltta ja se on hyväksi todettu.
Iloitsen jo nyt siitä, että luffilla on hyvä paikka kasvaa lajityypillisissä olosuhteissa myös korkeuden puolesta ennen kuin ne pääsevät kasvihuoneeseen kesäkuussa. Kun luffa kasvaa korkeutta, nostan sen pitkän varren koukulla roikkumaan kasviteltan keskipalkista. Siten kasvi on helppo siirtää myöhemmin ulos, kun sen varren voi laskea koukusta alas ja nostaa siirron jälkeen uudelleen ylös verkolle kasvihuoneessa.
Iloitsen myös siitä, että ensi talvena saan sitrukset talvehtimaan telttaan salissa. Sitrukset tarvitsevat paljon valoa myös talvisin ja kasvivalo on silmille raskasta, mutta telttaan saa luotua sitruksille erinomaiset talvetusolosuhteet. Aion myös säästää yhden paprikoista ja talvettaa sen kasviteltassa.
Omavaraistelu- ja kotivaraihmisenä myös mainoskuvan ajatus ympärivuotisesta sadosta lämmittää sydäntä. Ehkäpä käännän teltan kyljelleen salissa - sehän näiden kanssa on mahdollista - ja hyödynnän telttaa myös salaattien ja muiden arkivihannesten talvikasvatuksessa.
Jos kasviteltta kuulostaa sun jutulta, käypä kurkkaamassa niitä Pavunvarren kotisivuilta.
Lämpimin terveisin ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi
UUSIMPIA JULKAISUJA
Stroller - kaikki, mitä puutarhasi tarvitsee! Puutarhanhoito on paljon muutakin kuin vain kastelua ja rikkaruohojen kitkemistä. Se on myös ekosysteemin ymmärtämistä, maaperän hoitamista ja kasvien hyvinvoinnin tukemista. Kun kasvit saavat oikeat ravinteet ja kasvavat suotuisissa olosuhteissa, ne kiittävät kukoistamalla. Samalla myös puutarhuri saa...
Kevät on täällä. Se on kalenterissa ja se näkyy jo luonnossa täällä kasvuvyöhyke 1b:ssä. Ensi viikolle on luvattu jopa kymmentä astetta lähestyviä lukuja lämpömittariin. Saapas nähdä toteutuvatko moiset. Terminen kevät tuntuu tulevan tänä vuonna todella aikaisin ja puuhat ovat tietenkin sen mukaisia.
Maailmalla kasviteltoista on tullut suosittuja vihersisutuselementtejä, joiden sisälle voi luoda sisäpuutarhoja vaativammillekin kasveille. Muitakin käyttökohteita on toki olemassa, muun muassa esikasvatuksessa ja joidenkin kasvien talvettamisessa sekä ympärivuotisessa satotuotannossa myös kotiolosuhteissa. Tässä hengessä olemme testailleet täällä...
Niin leuto on tämä talvi ollut, että tammikuu muistutti jo melkein maaliskuuta. Valon määrä on ottanut aimo askelia kohti kevättä. mutta luonto on vielä talviunilla - ainakin kalenterin mukaan. Lähtölaskenta kevääseen on kuitenkin jo saatu ja vaikkei ulkona, niin ainakin mielessä vihertää!
2025 Vuoden HeVi on kurkku. Kurkkulajikkeista erikoisimpiin kuulunee pesusienikurkku eli luffa, joka on aitoja luonnonmukaisia pesusieniä tuottava kurkkukasvi. Luffa on monelle tuttu tuotteena, mutta ei välttämättä tietona, että kyseessä on tosiaan kurkkukasvi, jonka hedelmän voi syödä kurkun ollessa pieni, tai mikäli kurkun antaa kasvaa ja kuivaa,...
Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen...
