Katajaisen kansan perinnemauste maustaa ruokia alkupaloista jälkiruokaan ainutlaatuisen upealla aromillaan! Kataja on meille suomalaisille rakas puu, jonka sitkeys ja elinvoimaisuus on antanut symboliikkansa koko kansan luonteelle. Katajanmarjojen ainutlaatuisista aromeista ja katajaan liitetyistä kansantarinoista inspiroituneena tämän kertaisen yhden yhdistävän raaka-aineen reseptien jalokivenä on katajanmarja.
Tyypillisten katajanmarjoilla maustettujen riistaruokien sijaan nelihenkinen makuraatimme maisteli tällä kertaa:
Shuba-salaattia katajanmarjasillillä & paahdettuja ruisleipäviipaleita
Sieni-katajanmarja Wellingtonia & puolukkahilloa
Katajanmarjalohta, peruna-piparjuurisosetta & katajanmarjavoita sekä vihreitä papuja
Katajanmarja-hunajavanukasta tyrnikastikkeella
Shuba on alunperin ruotsalainen sillisalaattiresepti 1860-luvulta, mutta nimensä, kirjaimellisesti silliä turkistakin alla, se on saanut Venäjällä, jossa salaatilla on kansallisherkun status ja sitä syödään usein mm. uudenvuoden aattona. Shuba on lyhenne venäläisestä, sovinismin tuomitsevasta poliittisesta iskulauseesta.
Shubaan liittyy myös venäläinen kansantarina, jonka mukaan riehuviin asiakkaisiinsa kyllästynyt ravintoloitsija päätti kehitellä erityisen maukkaan reseptin, joka saisi asiakkaat niin hyvälle tuulelle, että he eivät enää rikkoisi ravintolan astioita ja interiööriä.
Shuba valmistetaan pilkotuista, keitetystä vihanneksista ja munasta sekä hyvästä sillistä ja majoneesista, mutta yhtälailla Shubaan voi käyttää valmista punajuurisalaattia ja perunasalaattia, joissa majoneesi on valmiina. Tässä versiossa sillinä oli katajanmarjasilli.
Shuba-reseptejä on lukuisia erilaisia, mutta yleisimmin salaatti koostuu punajuuresta, sillistä, munasta, porkkanasta, perunasta ja sipulista, joita kasataan myöhemmin käännettävään astiaan vuorotellen majoneesin kanssa siten, että punajuuri on kerroksista ylinnä.
2 kevytsuolattua rasvasillifileetä
1 punasipuli ohuina renkaina
Liemi
1 dl vettä
0,5 dl etikkaa
0,5 dl sokeria
2 tl murskattuja katajanmarjoja
5 maustepippuria
Leikkaa sillifileet sopiviin paloihin ja laita palaset lasipurkkiin vuorotellen sipulirenkaiden kanssa. Kiehuta liemi, jäähdytä. Kaada liemi purkkiin siten, että fileet peittyvät kokonaan. Anna tekeytyä jääkaapissa 1-2 päivää.
Alkuperäinen Beef Wellington on taikinakuoressa kypsennetty sisäfilee, jonka sanotaan luodun kunnioittamaan Wellingtonin herttuan, Arthur Wellesleyn voitokasta Waterloo-taistelua 1815. Tämä on reseptin todella herkullinen kasvisversio, josta voi helposti tehdä myös vegaaniversion.
2 punasipulia
1 rkl balsamicoa
500 g sieniä (tässä tuoreita herkkusieniä)
1 tl katajanmarjaa rouheena
100 g pinaattia
100 g pekaani- tai hasselpähkinöitä
2 tl voita
hieman öljyä
1 tl valkospipulimurskaa
3 rkl korppujauhoja
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
lehtitaikinaa (valmista, 5 levyä)
1 muna
Leikkaa sipulit ohuiksi renkaiksi ja paista 1 tl voin kanssa pannulla täysin pehmeäksi. Kun sipulit ovat pehmeitä lisää 1 rkl balsamicoa ja anna sen haihtua pannulla. Mausta lopuksi sipulit hyppysellä suolaa ja siirrä sipulit kulhoon.
Kuumenna 1 tl voita samalla pannulla ja lisää katajanmarjat sekä sienet ja pähkinät. Paista sienet kypsiksi, lisää 0,5 tl valkosipulimurskaa ja jatka paistamista vielä minuutin tai pari. Lisää sieni-pähkinäseos kulhoon. Lisää kulhoon 3 rkl korppujauhoja sekä mustapippuria ja suolaa maun mukaan. Sekoita.
Kuumenna samalla pannulla hieman öljyä, lisää pinaatti ja 0,5 tl valkosipulimurskaa, kääntele pinaattia pannulla kunnes se on pehmentynyt. Jos pannulle jää nestettä, kaada se pois.
Kauli lehtitaikina levyksi leivinpaperin päällä. Laita taikinalevyn keskelle pinaattia ja sen päälle sieniseos. Kääri taikina täytteen ympärille liitoskohdat munalla voidellen. Käännä taikinapötkö siten, että saumat tulevat sen alle. Tee terävällä veitsellä taikinan pintaan haluamasi kuvio. Voitele Wellington kauttaaltaan munalla ja paista 200 asteessa n. 30 min, kunnes piirakan pinta on kauniin kullanruskea ja pohja irtoaa kevyesti leivinpaperista.
Anna Wellingtonin jäähtyä haaleaksi ennen kun siirrät sen tarjoiluastialle. Tarjoile salaatin ja puolukkahillon kanssa.
Vinkki! Täytteet voi valmistaa jo vuorokautta ennen Wellingtonin paistamista!
Katajanmarja maustaa graavilohen upeasti ja katajaa käytetään usein myös lohen savustuksessa. Tässä reseptissä lohi kuitenkin valmistetaan uunilohena.
lohta (puolikas filee)
1-2 tl katajanmarjarouhetta
merisuolaa
voita ja sitruunaa
Katajanmarjalohi: Laita puhdas filee leivinpaperin päälle uunipellille. Sirottele suolaa ja katajanmarjarouhetta lohen pinnalle ja höylää juustohöylällä hieman voita mausteiden päälle. Paista 175 C uunissa n. 30 min, kunnes kala on kypsä. Purista kypsän lohen päälle sitruunamehua.
Peruna-piparjuurisose: Tee perunamuusi kuten normaalisti sen tekisit, mutta käytä hieman vähemmän nestettä jos maustat muusin tuorejuustolla. Valmista muusi ja lisää siihen 1 purkki piparjuurituorejuustoa (esim. Cantadou) ja/tai piparjuuritahnaa maun mukaan.
Katajanmarjavoi: Tee voita kermasta tai käytä valmista voita: Sulata lempeästi 4 rkl voita ja lisää siihen hieman katajanmarjarouhetta. Anna voin kiinteytyä uudelleen ja muotoile voista kauniita annospaloja. Annospaloja voi myös pursottaa puolijähmeästä voista pursottimen avulla.
Jos jokin, tämä jälkiruoka yllätti herkullisen täyteläisellä maullaan!
3,3 dl kuohukermaa (esim. 1 Eila-kuohukermapurkki)
1 dl täysmaitoa
1 dl hunajaa
1-1,5 tl rouhittuja kuivattuja katajanmarjoja
6 munankeltuaista
hyppysellinen merisuolaa
Laita kattilaan kerma, maito, hunaja, katajanmarjat ja suola. Kuumenna seosta hitaasti ja ota kattila pois lämmöltä kun nesteen pintaan nousee ensimmäiset poreet. Anna nesteen seistä kannen alla 30 min. Siivilöi katajanmarjat pois nesteestä. Lämmitä uuni 150 C ja kiehauta vettä. Vatkaa munankeltuaiset huolellisesti ja sekoita ne lämpimään kermaseokseen. Jaa seos neljään annosvuokaan.
Peitä annosvuoat foliolla ja laita ne suurempaan vuokaan, johon kaadetaan kuumaa vettä siten, että ainakin 1/2 annosvuoista on vedessä. Ole tarkka siitä, että vesi on kuumaa ja että sitä on riittävästi. Muuten paahtovanukas ei hyydy. Kypsennä vanukkaita uunissa n. 45 min - 1h kunnes ne ovat hyytyneet. Testaa hyytymistä painamalla terävä veitsen kärki annosvuoan keskelle. Anna valmiiden vanukkaiden jäähtyä vähintään 2h, mielellään yön yli.
Tyrnikastike: 2 dl tyrniä, sokeria maun mukaan, 1 liivate. Kuumenna marjat ja sokeri, soseuta marjat kun niiden rakenne rikkoutuu, siivilöi ja lämmitä seos ja lisää tyrnikastikkeeseen liotettu liivate. Nosta tyrnikastiketta lusikalla kylmän vanukkaan päälle ja anna sen hyytyä jääkaapissa.
Katajaan
liittyy paljon uskomuksia ja symboliikkaa kansantarinoissamme. Kataja
on ollut suojeluspuu, jolla uskottiin olevan kauneimmat haltijat. Puun
uskottiin karkottavan niin pahat henget kuin sairaudetkin.
Muinaiskansamme suojeli katajaa ja sille saatettiin antaa lahjana niin
sadon ensimmäisiä jyviä kuin juhlapäivien olutta. Katajaa ja sen marjoja on käytetty ja käytetään mausteena niin ruoissa, erityisesti riista- ja kalaruoissa sekä juomissa, kuten oluessa ja tietenkin ginissä, ruoan savustuksessa sekä rohtona monenlaisissa vaivoissa nuhasta kihtiin. Katajapuuta on pidetty suuressa arvossa ja siitä on tehty monenlaisia kodin tarveastioita. Aikoinaan katajasta valmistettua kaljatuoppia pidettiin parhaimpana, sillä se antoi kaljalle viimeisen aromisilauksen. Onpa katajaa käytetty desifioinnissakin katajaveden ja -savun voimalla.
Katajanmarjat ovat luontaisesti antiseptisiä, mutta niiden jatkuvaa käyttöä tulee välttää, sillä katajanmarjat ärsyttävät munuaisia. Munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien tai raskaana olevien tulisi välttää katajanmarjoja kokonaan.
Vaikka
katajanmarjat ovatkin oikeasti katajan käpyjä, niitä on aina kutsuttu marjoiksi.
Jokamiehenoikeus ei salli käpyjen keräämistä, mutta katajanmarjat katsotaan poikkeukseksi ja niitä saa kerätä jokamiehenoikeudella puuta
vahingoittamatta. Helpoimmin marjat saa kerättyä ravistamalla katajaa.
Kypsät tummansiniset marjat varisevat maahan. Katajanmarja on
korjuukypsä sinisenä ja tummansinisenä. Virheät marjat ovat vielä
raakoja.
Kerääminen kannattaa!
Mausteena katajanmarja on arvokas. Sen kilohinta on n. 110-120 € kun taas esimerkiksi mustapippurin kilohinta on n. 40 €.
Katajanmarjat on hyvä kuivattaa hyvin miedolla lämmöllä, n. 30 C jotta niiden pinta ei käpristy ja jotta marjojen aromit säilyvät parhaina.
Katajaan kapsahtaneena, vatsat pulleina ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
