Nykyään puutarhuri pääsee helpolla, sillä markkinolla on monenlaisia kotimaisia multalajikkeita eri käyttökohteilleen, mutta mitä multa oikeastaan on ja paljonko sitä menee esimerkiksi viljelylaatikkoon? Entä mitä konkreettisesti tarkoitetaan multavalla tai hiekkavalla mullalla? Näiden kysymysten vastauksiin on hyvä perehtyä nyt, kun esikasvatuskausi käynnistyy ja kevät lähestyy.
Multavaksi kutsutaan multaisaa maata, joka sisältää runsaasti orgaanista eli eloperäistä ainesta, kuten turvetta tai kompostia. Puutarhan omaa maa-ainesta voi multavoittaa lisäämällä siihen ostomultaa, kompostia tai turvetta. Multa on sitä rikkaampaa, siis multavampaa, mitä tummempaa se on.
Rikas ja voimakas multa on mahdollisimman tummaa multaa ja sisältää yleensä enemmän turvetta. Jos taimi pitää voimakkaasta ja kuohkeasta mullasta, pitää multaan lisätä hiekkaa.Kuohkea multa on ilmavaa. Mullan korkea turvepitoisuus voi kiinteyttää multaa sitä kastellessa, mutta lisäämällä multaan hiekkaa ja kompostimassaa, mullan saa kuohkeutettua. Lisäksi kompostimassan madot avustavat mullan kuohkeuden ylläpidossa.
Hiekkavalla mullalla tarkoitetaan multaa, jossa nimensä mukaisesti on hiekkaa tai soraa. Sekoittamalla kauppamultaan multalitraa kohti 1-2 dl hiekkalaatikkohiekkaa, syntyy kotitekoinen hiekkava multa, josta esimerkiksi useat yrtit pitävät.
Taimimullat
Eivät yleensä sisällä juurikaan tai lainkaan lannoitteita, mutta niihin on saatettu lisätä luontaisia mikrobeja, jotka vahvistavat taimen kasvua.
Yrttimulta
Hiekkapitoista multaa, jossa on hieman lannoitetta.
Puutarhamulta
Yleismulta likimain kaikelle mahdolliselle puutarhassa. Yleensä peruslannoitettu ja kalkittu.
Kasvuturve ja turvemulta
Yleiskasvualusta niin taimille kuin kukille ja kasvihuoneen kasvateillekin, myös maanparannusaine. Usein valmiiksi kalkittu ja lannoitettu.
Musta multa ja mustamulta
On olemassa Mustaa multaa (Biolan) ja mustamultaa. Musta multa on kotimaista kompostoitua multaseosta, jossa on broilerinlantaa ja kalkkia, kun taas mustamulta, eli tšernoseemi on ravinteikas maannos, jota syntyy mm. Venäjän pitkäruohoisilla aroilla.
Erikoismullat
Lisäksi on olemassa erilaisia erikoismultalaatuja erimerkiksi hapanta multaa havuille, rodoille (alppiruusuille) ja pensasmustikoille (sekä mesimarjoille), luomuviljelyyn sopivaa multaa, omaa multaa perennoille ja kesäkukille, ja onpa tomaateillekin kehitetty ikioma multa parhaan mahdollisen sadon saavuttamiseksi kasvumaan osalta.
Keittiöpuutarhaa suunnitellessa ja rakennellessa saattaa yllättyä siitä kuinka paljon multaa hyötypuutarhaan kuluu. Itse ainakin aikoinaan arvelin laskukoneeni seonneen, kun laskeskelin meidän 60 cm korkeiden kasvatuslaatikoiden multavetoisuutta.
Näin lasket: Multaa myydään kaupoissa litramitalla, esimerkiksi
40-50 litran pusseissa. Suuremmat erät myydään yleensä irtomultana
kuutiomitalla (m3 = 1 metri × 1 metri × 1 metri). 1 m3 multaa on 1000
litraa ja se painaa multalaadusta (ja vuodenajasta) riippuen 800-1000 kg. Varhain keväällä multa on painavaa, koska se on märkää. Sama tietenkin syksyllä.
Kasvatuslaatikon tai kasvimaan multamenekin voi laskea seuraavalla tilavuuslaskukaavalla:
leveys x syvyys x korkeus : 1000 = litramenekki
Esimerkiksi
tyypillinen lavakauluskokoinen kasvatuslaatikko on 120 cm leveä, 80 cm
syvä ja 20 cm korkea, laskukaava on siten 120x80x20 = 192000 joka
muunnetan litroiksi jakamalla tuhannella = 192 litraa. Multamenekki on
siis 192 litraa, eli hieman vajaa 4 kpl 50 litran puutarhamultasäkkejä.
Jos teet korkeamman kasvatuslaatikon (40 cm = kaksikertainen lavareunus), joudut tuplaamaan määrän ja jos teet korkeita kasvatuslaatikoita (60 cm), kuten meillä, multamäärä on jo triplattava. Korkean kasvatuslaatikon pohjalle kannattaakin laittaa muuta maa-ainesta kuin ravinteikasta ostomultaa, Meillä esimerkiksi kasvatuslaatikon pohjalle laitettiin olkea ja puutarhajätettä, jotka hiljalleen maantuvat kasvatuslaatikon pohjalla ja ovat myöhemmin käännettävissä muun maa-aineksen sekaan.
Olet perustanut ihanan hyötypuutarhan, mutta puutarha ei ole koskaan valmis, vaan vaatii vuosittain hieman huoltoa. Satokauden jälkeen maa köyhtyy ravinteista ja uusi sato tulee tarvitsemaan lisää ravinteita, joita voi lisätä maahan esimerkiksi kompostilla ja tuhkalla. Sekä uutta kasvimaata perustaessa, että vanhaa rikastaessa saattaa olla tarpeen parantaa maan rakennetta muutenkin.
Saviseen maahan lisätään kompostia ja/tai turvetta sekä kalkkia. Kovin jauhomaiseen savimaahan kannattaa lisätä myös hieman hiekkaa tai soraa, jotta maa ei kovetu sateiden myötä. Savimaa sisältää luontaisesti paljon kaliumia ja magnesiumia, mutta savimaa on monille taimille liian tiivis kasvualusta, se kuivuu kovaksi ja liejuuntuu sateella. Lisäksi savinen maa on routa-altis. Savinen maa on usein vaaleaa ja harmahtavaa.
Hiekkaiseen maahan lisätään kompostia ja/tai turvetta. Hiekkainen maa on taimille ja kasveille usein turhan kuuma ja kuivaa. Kuivuutta voi helpottaa lisäämällä maahan biohiiltä, luonnonmukaisia kastelukiteitä tai savirouhetta, joita myydään puutarhaliikkeissä.
Turvemaa on keväisin kylmä kasvualusta taimille ja kasveille, sillä se lämpiää hitaasti. Turve myös pölyää kuivana. Savirouheella, soralla tai hiekalla sekä kalkilla voi parantaa liian turvepitoisen maa-aineksen rakennetta. Turvemaa on tummaa.
Marttojen mukaan kasvimaalla maan rakennetta parannetaan lisäämällä n. 5 cm kutakin lisättävää maalajia, jotka sekoitetaan vanhaan multaan.
Jos taas käytät pussitettua puutarhamultaa tai turvemultaa, sopiva virkistys syntyy 10-20 litralla uutta maa-ainesta per m2.
Kalkitus. Väkilainnoitteet happavoittavat maata ja suomalainen maaperä on luontaisesti hapanta. Maan happamuutta voi hillitä kalkilla, jota lisätään maa-ainekseen 100-300 grammaa 1 m2 kohti. Litra kalkkia painaa n. 1,2 kg. Kalkkia ei kuitenkaan kannata lisätä ennen kun mittaa kasvimaansa happamuuden. pH-testiliuskoja voi ostaa puutarhamyymälöiden lisäksi apteekista. Useimmat hyötypuutarhan kasvikset viihtyvät kasvualustalla, jonka happamuus on n. 6-7 pH. Jos kalkitset maata lehtipuutuhkalla, 1 dl/m2 on sopiva määrä. Lehtipuutuhka on mitä mainioin ravitsija ja kalkitsija, josta kirjoitin lisää tänne.
Kasvimaan vuosihuolto
Keväisin, roudan sulettua kasvimaa ja vljelylaatikoiden mullat käännetään talikolla. Samalla voi poistaa maahan mahdollisesti jääneitä rikkakasvien juuria. Multaa virkistetään tarpeen mukaan uudella mullalla, turpeella, kalkilla/tuhkalla ja hiekalla tai soralla. Maanparannusta voi tehdä myös syksyllä, kun sato on korjattu ja maa käännetään. Syksyllä kasvimaalle ja kasvatuslaatikoihin voi levittää myös talven yli lepääviä, maantuvia, puista varisseita lehtiä, jotka käännetään mullan sekaan keväällä.
Taimikauppiaan taimet
Jos et kasvata itse taimia, vaan ostat taimet valmiina, istutusmaan ravinteikkuus on tärkeää. Toki se on tärkeää muutenkin, mutta taimitarhalla taimet ovat saaneet mahdollisimman lajikekohtaista ravintoa mullastaan, ja jos taimi laitetaan täysin erilaiseen multaan, taimi saattaa pelästyä. Pienet taimet eivät kuitenkaan lisäravintoa juurikaan kaipaa, liian ravinteikas multa jopa hidastaa kasvua ja on muutenkin haitaksi, mutta istutusmittaansa ehtineet taimet tarvitsevat jo ravintoa menestyäkseen uudessa kodissaan.
Multa toden totta on maan kultaa!
Olen vuosien aikana multaan perehtyessäni ja omia kokemuksia miettiessäni oppinut sen, että hyvä sato todellakin alkaa mullasta, myös esikasvatuksessa. Toivottavasti näistä vinkeistä on iloa muillekin kotipuutarhureille, joilla ei vielä ole ihan kaikki hommat hallussa juuritasolla kasvimaataa
Jutun lähteinä on käytetty mm. seuraavia julkaisuja: Kaikki
kompostoinnista ja maanparannuksesta: Kirsi Tuominen, Keittiöpuutarhuri:
Lena Israelsson, Kodin puutarha: WSOY 1945, Komposti: Ken Thompson,
Tuottava maa: Marttayhdistyksen julkaisu, Kekkilä, Biolan, GreenCare, Nelson Garden Kuvat: Pixbay
Suuria satoja toivotellen ♥ Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista ♥
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
