Kun mediat uutisoivat lähestyvästä myrskystä, sille kannattaa nykyaikana lotkauttaa korvaansa jo hyvän sään aikaan, asui sitten maalla tai kaupungissa. Kovin tiuhaan tahtiin näitä kovien tuulten
päiviä ja myrskyiksi yltyviä säitä nyt tuntuukin esiintyvän, ja siitä se kenkä
puristaakin. Myrskyjen määrä tosiaan lisääntyy Pohjois-Euroopassa ja poikkeuksellisen voimakkaita myrskyjä esiintyy enemmän myös meillä.
Kirjoitellessani tätä juttua helmikuussa 2020, olemme juuri kokeneet uusimman tämän vuoden myrskyn (Ciara) ja varaudumme uuteen huomenna, ja nyt on vasta helmikuu. Juuri tänään, jolloin tämä juttu julkaistaan, erityisesti Britteinsaaria ja Islantia moukaroinut Dennis-myrsky on matkalla Suomeen. Islannissa ulkonaliikkumisen välttämisestä annettu viranomaissuositus aiheutti nopeasti sen, että kaupat tyhjenivät päivittäiselintarvikkeista ihmisten varautuessa myrskyyn ja Britteinsaarilla hätään on kutsuttu jo armeijaakin, eikä kuolonuhreiltakaan valitettavasti olla vältytty. Meillä päivälehdet kehottavat ihmisiä olemaan varuillaan ja Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta varoittelee merkittävistä alueellisista tuhoista, kovalla voimalla lähes koko Suomeen sunnuntaina ja maanantaina iskevän myrskyn vuoksi.
"Kovimmat puuskat iskevät Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Tuulen nopeus voi olla puuskissa 20-25 metriä sekunnissa, mikä tarkoittaa sitä, että yksittäisillä alueilla tuhot voivat olla merkittävät. Kattopellit voivat lähteä liikkeelle ja luvassa voi olla sähkökatkoja, hän sanoo. Kun tuuli puhaltaa 25-28 metriä sekunnissa, se kiskoo puita juurineen. Samalla rakennuksille voi koitua huomattavia vahinkoja. Näin kova tuuli on harvinaista sisämaassa".
Ollaanko siellä siis varautuneita?:
Etukäteen varautuminen ei ole hysterian lietsomista vaan silkkaa maalaisjärkeä - sillä pääsee myöhemmin vähemmällä harmilla, pienellä vaivalla. Katsotaan siis, että kotivara on kunnossa, tehdään muutama tarkistus myrskyn varalle, ei soitella myrskyn aikana hätäkeskukseen ellei kyseessä ole loukkaantuminen, hengenvaara tai sellaisen uhka ja pysytellään pahimman ajan sisätiloissa, jotta moista vaaratilannetta ei syntyisikään.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen ja turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää sanovat Ylen haastattelussa sään ääri-ilmiöiden yleistymisen edellyttävän varautumista häiriötilanteisiin. Kotivara on nyt tärkeämpää kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten, he sanovat, ja sen huomaa. Sääolosuhteet muuttuvat, talvet muuttuvat leudommiksi, talvisateet vetenä yleistyvät, eikä roudaton märkä maa jaksa pidellä massiivisia puitamme pystyssä tihentyneissä kovien tuulten jaksoissa. Kun edellisestä puhurista on selvitty, puiden juuristo on löystynyt ja siten entistä altiimpi seuraaville puhureille. Syntyy myrskyvaurioita ja sähköt katkeilevat. Ihmisille tulee hätä kun koti pimenee ja netti ei toimi.
Myrskyjen aikaan pelastuslaitokset ovat ylikuormittuneita ihmisten soitellessa hätäkeskuksiin energiayhtiöiden puhelinlinjojen ruuhkauduttua, ja aiheuttavat siten vaaratilanteita heille, jotka ovat oikeasti välittömän avun tarpeessa tai jopa hengenvaarassa.
Varautumalla hieman kukin voi vähentää pelastushenkilökunnan paineita pärjäämällä itse sen hetken kun myrsky on päällä ja kun myrskyvaurioita päästään korjaamaan - sen pidempään yleensä ei tarvetta olekaan, mutta kuinka mukavaksi se hetki sitten omalla kohdalla muodostuu, on yhtälailla usein itsestä kiinni. Se ainakin on varmaa, että hätäkeskuksen kautta sähköjä ei yhteenkään torppaan tulla tuomaan, vaikka miten harmittaisi istua pimeässä.
Myrskyhaasteet eivät myöskään kosketa ainoastaan maalla ja haja-asutusalueilla asuvia ihmisiä, vaikkakin sähkölinjoille kaatuvat puut ovat usein näillä alueilla. Tiheään asutussa kaupungissa tuhot voivat olla huomattavia maaseutuun verrattuna. Hyvä esimerkki myrskyn aiheuttamista, jopa hengenvaarallisista tilanteista oli nopeasti ja arvaamattomasti ilmestynyt Kiira-rajuilma, joka lennätti Helsingin ydinkeskustasta Sanomatalon 6. kerroksen terassilasiseinän alas suoraan kadulle ja Pasilassa rakennustyömaan suoja-aidat ympäriinsä. Moottoritielle kaatui lyhtypylväitä, muutaman kerrostalon katosta irtosi peltejä, Espoossa kauppakeskuksen katosta valui vettä kauppaan kuin vesiputouksen alla, rataliikenne sekosi, melkein 50 000 taloutta oli ilman sähköjä ja hätäkeskukseen oli melkein 300 soittajan jono - tämä kaikki viikonloppuna, jolloin Helsinki oli tupaten täynnä Flow-festivaalikävijöitä.
Me opimme varautumaan myrskyyn kantapään kautta. 2011 Tapaninpäivän myrskyn aikana kökimme kylmenevässä kerrostalossa vuorokauden ilman sähköä, vettä ja ilman toimivaa vessaa. Kaupat olivat kiinni, bensaa ei saanut, netti ei toiminut ja kännykän akut loppuivat. Siinäpä oli kokemus kerrassaan! Tuntejaan pidempi, tylsäksi käynyt vuorokausi, mutta opettavainen. Nykyään elämme maalla puulämmitteisessä talossa ja opimme kotivaran tarpeellisuuden kerrasta, mutta silti sattuu ja tapahtuu - enenemässä määrin, olemme huomanneet. Tänä vuonna helmikuun 2020 puoliväliin mennessä oli tilastoitu myrskyjä Suomessa enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Joulukuussa 2019 voimakkaat puuskatuulet veivät niin seinäkasvihuoneen täyspuukehikkokaton kuin rännitkin, jotka onneksi pysyivät irtoamisestaan huolimatta tontilla, koska toinen pää oli tiiviisti upotettuna 300 litran sadevesisäiliöön.
Läheltä piti vain pari viikkoa myöhemmin! Tammikuussa 2020 puhureina puuskinut voimakas tuuli vei saarnin mennessään. Mikäli kaatumissuunta olisi ollut toinen, mukana olisi mennyt kylän sähkölinjakin. Myös syreenikaari meni rikki. Syreenikaari on sidottu paracordilla, mutta kaaren oksat katkeilivat tempovassa tuulessa.
Muutama viikko edellisestä ja jo osui ja upposi! 9-10.2.2020 välisenä yönä Suomeen saavuttuaan Elinaksi muuttunut Ciara-myrsky lennätti kattoja ja kaatoi puita riehuma-alueellaan. Jovelassakin oltiin sähköttä jonkin aikaa, kun myrskyvaurioita korjattiin kylällä. Aamulla maisema paljasti suuren kuusen, joka rötkötti osittain sähkölinjan päällä. Linja oli kuitenkin kestänyt katkeamatta.
Nähtäväksi jää, mitä tälle päivälle ja huomiselle ennustettu myrsky tuo tullessaan. Ilmatieteen laitos on jo antanut varoituksia tänne Varsinais-Suomeen: Tuulivaroitus maa-alueille: Etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Se on sitten jo 4. myrsky joulu-helmikuun välillä. Ainakin olemme varautuneita sen mitä pystymme, mutta huolettaa silti. Likimain koko viikon sateiden pehmentämässä maassa edellisen sunnuntain myrskyssä riepotellut puut tuskin pysyvät pystyssä, joten sähkökatkoja lienee luvassa.
Pähkinänkuoressaan myrskyyn varautuminen on yksinkertaista:
1. Tarkista kotivara, siis että taloudestasi löytyy vettä ja ruokaa kolmeksi vuorokaudeksi esimerkiksi pidentyneen sähkökatkon varalta. Sähkökatkon aikana hanasta ei tule vettä katkon kestettyä yli 15 minuuttia, eikä kaupasta saa ostettua ruokaa, kun katkosta on kulunut n. puoli tuntia. Varmista, että sinulla on vesikanisteri.
2. Tarkista, että sinulla on taskulamppu ja siihen paristoja, kynttilöitä ja tulitikkuja sekä radio, joka toimii ilman verkkovirtaa.
3. Lataa ennalta kännykän ja mahdollisten muiden tärkeiden laitteiden akut.
4. Hanki aggregaatti ja varavirtalähde ennen myrskyä.
5. Kerää ja kiinnitä irtain pihallasi. Me kaikki olemme nähneet lehdissä kuvia myrskyn lainaamista trampoliineista. Meillä on myös nähty lentävä kasvihuone. Jep, katso The kirottu kasvihuone ellet usko!
6. Jos talvimyrskystä ennustetaan voimakasta ja kotisi lämmitys toimii sähkön varassa (kaikki muut paitsi puulämmitys tai polttoaineilla/ kaasulla toimivat irralliset lämmittimet tarvitsevat sähköä toimiakseen), nosta kotisi lämpötilaa hieman ennen myrskyä. Jos myrsky sitten katkaisee sähköt, kotisi viilenee hitaammin.
7. Vältä liikkumista ulkona (myös autolla) myrskyn aikana.
8. Käytä koira ulkona ennen myrskyä ja pidä huolta myös mahdollisista muista eläimistä kotitaloudessasi.
9. Varaa itsellesi ja perheellesi jotain tekemistä. Nykyajan ihminen on sangen orpo jos ei ole sähköä. Ruokaa ei voi valmistaa normaalisti, kahvia ei voi keittää, Netflixin äärelle ei voi kokoontua tappamaan aikaa, huusholli on pimeänä ja yhteyksien takkuillessa somekin on saavuttamattomissa. Siinä käy aika nopeasti pitkäksi.
Suomen Pelastusalan keskusjärjestön, eli Spekin kotisivuilta löytyy seikkaperäisempi suositus myrskyyn varautumiseen ja myrskyn aikana toimimiseen.
1. Osta vauvojen kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa kädet ja ihoa muutenkin silloin, kun vettä ei ole saatavilla ja saatavilla olevaa vettä pitää säästellä.
2. Jäädytä muutama pullo vettä. Jääpullot voi siirtää jääkaappiin, jossa ne pitävät ruokia viileämpänä pidempään ja pullot toimivat myös vesikotivarana. Älä avaa pakastinta enää sähkökatkon aikana pullot poistettuasi ja peitä pakastin huovilla tai matolla.
3. Varmista, että sinulla on laatikko, johon voit tarvittaessa laittaa ruoat ulos, jos sinulla on siihen mahdollisuus.
4. Varaa kotiin muutama jätesäkki. Jos vessaa ei voi vetää (ei sähköä, ei vettä myöskään tule vessanpönttöön), jätesäkistä voi tehdä isommille tarpeilleen hätävessan tyhjentämällä vessan istuimen vedestä ja laittamalla jätesäkin vessan istuimen sisälle, istuinrenkaan alle.
5. Jos koti viilenee epämiellyttäväksi, siirry käyttämään pääsääntöisesti yhtä huonetta. Varaa lämpimiä peittoja ja huopia, pue päällesi kaksinkertaiset, mukavat vaatteet, suojaa jalat viileältä lattialta ja polta huoneessa kynttilöitä. Muista juoda tarpeeksi. Nestetasapaino vaikuttaa kylmän tunteeseen. Jos sinulla on kuumavesipulloja ja mahdollisuus lämmittää vettä, olo on paljon mukavampi.
6. Hanki pieni retkikeitin, jolla voit lämmittää ruokaa ja kahvi-/teevettä. Hätähellan voi tehdä myös kynttilällä laittamalla kynttilän tai kynttilöitä kuumuutta kestävään astiaan ja astian päälle uunin ritilän. Kynttilöiden lämpö riittää veden tai ruoan lämmittämiseen, hitaasti.
Pysy sisätiloissa ja ota rennosti. Jos olet varautunut myrskyyn, selviät vähemmällä. Jos oikein pahasti käy, hälytä apua ja auta muita jos mahdollista, mutta vasta myrskyn jälkeen on aika tarkistaa mahdolliset tuhot ja tehdä korjauksia. Siihen saakka pysytään vaan turvassa ja pyritään olemaan kuormittamatta pelastustoimijoita turhilla yhteydenotoilla. Sähköt palaavat kyllä aikanaan.
Lataa kännykkääsi 112-mobiilisovellus.
Pysytään turvassa tahoillamme ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
