Ongelmia puutarhassa? Ehkäise ja käy vastahyökkäykseen hyönteisten, kukkien ja yrttien avulla, jotka auttavat karkottamaan tuhohyönteisiä ja houkuttelevat tilalle sadon kannalta hyödyllisiä torjuntahyönteisiä ja pölyttäjiä. Kirjoitus on julkaistu alun perin 17.04.2019.
Luonnonmukaisia keinoja torjua hyötypuutarhan haittahyönteisiä on yllättävän paljon. Aihepiiri onkin sangen laaja ja mielenkiintoinen. Koska luonnonmukaista torjuntaa voi suorittaa niin monella tavalla, tässä jutussa tutkaillaan luonnonmukaista torjuntaa erityisesti yrttien, kukkien ja puutarhan hyönteisten avulla. Lopusta löytyy vielä valkosipulista, pietaryrtistä, raparperista, tomaatinlehdistä ja nokkosesta tehtävien perinteisten torjuntaliemien reseptit. Mainittakoon vielä, että ötököihin, torjuntakasveihin ja niiden kautta
luonnonmukaiseen torjuntaan tutustuminen on ollut mahtava aihe, johon voisi
uppoutua loputtomasti - myös siksi, että kovin monessa jutussa suositellaan hyödyntämään esimerkiksi
torjuntakasveja, mutta niitä ei välttämättä nimetä, ja jos nimetään, ei
ehkä kerrota mitä torjuntakasvi torjuu. Yritinkin kasata nimenomaan tätä tietoa koosteeksi.
Omaa kasvimaata ja keittiöpuutarhaa suunnitellessa kannattaa torjuntakumppanuuskasvit ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä torjuntakasvien avulla voi ennaltaehkäistä tuholaishyönteisten saapumisen. Tietyt kukat houkuttelevat tuholaisia, jotka houkutuskasvin lumossa jättävät kasvimaan muut kasvatit rauhaan. Monet yrteistä ovat tuholaisista niin epämiellyttäviä tai hämääviä, että tuholaiset jättävät kokonaan saapumasta paikalle, ja kun näihin yhdistää vielä puutarhan jalkajoukot ja siipiveikot, niin eiköhän kasvimaalla voida hyvin ja lisäksi kasvimaalla näyttää sangen hurmaavalta!
Tämä osio kirjoituksesta on syntynyt kantapään kautta. Kävipä nimittäin
siten, että ensimmäistä kertaa omaa keittiöpuutarhaa hoitaessani tapasin
erikoisia perhosia muistuttavia, vihertävän harsosiipisiä hyönteisiä ja
niiden toukkia juuri siellä, missä havaitsin tuholaisten nakertaneen
reikiä kasvatteihimme. Koko kesän sitten napsin ja häädin näitä
harsosiipiä ja niiden toukkia pois kasveista, mutta lehtien nakertelu
jatkui aina vaan. Olin myötävaikuttanut asiaan tietämättömyyttäni.
Harsosiipiset perhosötökät toukkineen, siis oikealta nimeltään
harsokorennot olivatkin paikalla auttaakseen meitä varsinaisten
tuholaisten torjunnassa syömällä reikiä aiheuttavia tuholaisia, ja minä
typerys menin häätämään ne pois.
Ylin rivi: Valkoinen kaaliperhonen/lanttuperhonen, kaaliperhosen toukka ja kaalikoi sekä muurahainen, joka on hankala hyötypuutarhassa, silloin, kun muurahaiset ovat väärässä paikassa, sillä muurahaiset suojelevat kirvoja, joiden tuottamaa mesikastetta muurahaiset keräävät ja myös häätävät kirvojen torjujat, kuten leppäkertut tiehensä. Toisaalta yhden muurahaispesän asukkaat voivat mutustella päivässä jopa kymmeniä tuhansia hyönteisiä.
Toinen rivi: Suomeenkin levinnyt erittäin haitallinen vieraslaji, oikea puutarhan tuho espanjansiruetana, tyypillinen puutarhoissa viihtyvä kotilo ja koloradonkuoriainen, joka tuhoaa perunoita ja koisoja sekä kirvojen ja niiden siivettöminä syntyviä jälkeläisiä, jotka tuhoavat kasvien lehtiä ja altistavat kasvit sienille ja homeelle. Kirvoja on vihreitä (lehtikirva), mustia (juurikaskirva eli papukirva) ja punaisia.
Alin rivi: Korea, mutta haitallinen rosmariinikuoriainen, joita tulee erityisesti ulkomailta saapuvien ruukkuyrttien mukana ja joka pystyy talvehtimaan Suomessa. Tuhoaa rosmariinia, laventelia, salviaa ja timjamia. Tasajuovakirppa (kuva 2) ja mustakirppa (kuva 3) ovat erittäin haitallisia tuholaisia ja aiheuttavat mittavia tuhoja niin viljelys- kuin kasvimaallakin syömällä kasveja. Mustakirpat ovat vain muutaman millin pituisia tuholaisia, jotka vipeltävät laumoittain kukissa ja kasveilla. Ryhmittyvät usein mustien kirvojen tapaan mm. kehäkukkiin ja päivänkakkaroihin, jotka toimivat hyvinä houkutuskasveina. Valkoisen, mustapilkkuisen omenankehrääjäkoin (kuva 4) toukat tuhoavat omenapuun lehdet. Luontaisia vihollisia omenatuholaiselle ovat kiilupistiäiset ja petoluteet.
Kuvassa alla ampiainen, joka tarvitsee jopa 200 kirvaa tai muuta hyönteistä ruokkiakseen yhden työampiaisen toukan. Pihtihäntä (kuva 2) joka kannattaa häätää daalioista, sillä se saattaa nakerrella niitä, mutta herkuttelee kasvimaalla päivittäin kirvoilla jopa 150 tuholaisen edestä. Myös hentosudenkorento (kuva 3) nautiskelee kirvoilla. Kansankielellä yleisesti koppakuoriaiseksi kutsutut maakiitäjät, joita on useita lajikkeita, ja jotka tunnistaa usein metallinhohtoisesta puvustaan, syövät mm. hyönteisiä, kotiloita ja hämähäkkejä.
Loispistiäiset ovat häijyjä otuksia, jotka munivat isäntähyönteisiin. Munista kehittyvät toukat syövät isäntänsä hengiltä. Pistiäiset ovat samaan aikaan hyviksiä, esimerkiksi muniessaan porkkanakemppeihin, kaaliperhosten tai kaali- ja sipulikärpästen toukkiin, mutta yhtälailla ovat pahiksiakin, sillä uhriksi voi päätyä myös hyötypuutarhan toivotut hyönteisvieraat ja niiden toukat.
Hyötypuutarhan
tuholaisien saapumista voi ennaltaehkäistä istuttamalla vihannesten
kumppaneiksi yrttejä, jotka luontaisesti torjuvat tuholaisia.
Hätätapauksessa voi hyökkäyksen kohteeksi joutuneen kasvin yrittää pelastaa myös
kaupasta ostetulla ruukkuyrtillä.
Kurkkukasvien härmä (kasvien pinnalle ilmaantuva valkoinen jauhomainen home) ja tomaattien taudit: basilika
Etanat ja kotilot: iisoppi, krassi, salvia, timjami, fenkoli, kissanminttu, laventeli
Kaalikärpäset ja -perhoset: iisoppi, mintut, salvia, tilli, timjami, rosmariini, kurkkuyrtti
Sienitaudit: kirveli
Sipulikärpäset: kamomilla
Papukirvat (juurikaskirva, tuhoaa perunaa): kynteli
Punapunkki (hedelmäpuissa): koristekrassi
Lehtikirvat: kirveli, laventeli, tilli, iisoppi, nokkonen
Kirpat: mintut
Muurahaiset: kirveli, laventeli, mintut
Koloradokuoriaiset: piparjuuri
Porkkanakärpäset: salvia, rosmariini, ruohosipuli, kamomilla
Vihannespunkki: salvia, laventel, korianteri
Anisiiso houkuttelee erityisesti perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä.
Fenkolin kukinto houkuttelee luokseen pölyttäjiä.
Iisoppi karkottaa perhostoukkia ja kirvoja lanttu-, nauris- ja kaalimaalla, houkuttelee pölyttäjiä.
Karhunlaukka houkuttelee päiväperhosia.
Kirvelin kukkien imelä tuoksu houkuttelee mehiläisiä.
Korianteri karkottaa vihannespunkkeja, houkuttelee mehiläisiä ja kukkakärpäsiä.
Koristekrassi torjuu hedelmäpuiden punapunkkeja. Käytetään myös houkutuskasvina kaalimaalla ja omenapuiden lähellä, sillä koristekrassi vetää kirvoja puoleensa, jotka jättävät koristekrassin löydettyään kaalit rauhaan.
Kurkkuyrtti on parhaita mehiläisten ja perhosten houkuttelijoita. Torjuu kaalimaan tuholaisia.
Laventeli on päiväperhosia ja mehiläisiä miellyttävä mesikasvi.
Lipstikka houkuttelee loispistiäisiä, joiden toukat syövät puutarhan tuholaisia, kuten kirvoja.
Mintut ovat pölyttäjien ja päiväperhosten houkuttelijoita.
Nokkonen on tärkeä ravintokasvi perhosille. Käytetään kirvojen torjunnassa biologisena torjunta-aineena.
Oregano (mäkimeirami) on erittäin hyvä mesikasvi, jonka kukat houkuttelevat yö- ja päiväperhosia sekä mehiläisiä.
Rosmariinin kukat houkuttavat pölyttäjiä. Torjuu kaali- ja porkkanakärpäsiä sekä kaaliperhosia.
Ruohosipuli houkuttelee pölyttäjiä ja on laukkayökkösen ainoa ravontolähde.
Sitruunamelissa on mehiläisten lempiyrttejä.
Samettikukkaa on lisätty hyötykasvien lomiin iät ja ajat, mutta moni muukin kukka avustaa puutarhureita tuholaistorjunnassa.
Samettikukka: hämäävät ja torjuvat kirvoja, kirppoja, muurahaisia ankeroisia, juurikirvoja, kaaliperhosia ja ansarijauhiaisia
Kehäkukka: hämäävät kirppoja, kirvoja ja kaaliperhosia, houkuttelevat hyödyllisiä kukkakärpäsiä
Keltasinappi: kaalikoit
Petunia: torjuu kirvoja
Asterit: houkuttelee hyödyllisiä leppäkerttuja, harsokorentoja ja kukkakärpäsiä
Auringonkukka: hämää kaalin tuholaisia
Koristekrassi: torjuu kirvoja, etanoita ja jauhiaisia
Pietaryrtti: torjuu vihannespunkkeja, houkuttelee leppäkerttuja
Hunajakukka: hämää kirppoja
Väinönputki: houkuttelee leppäkerttuja
Tuoksupelargonit; houkuttelee leppäkerttuja
Kuvissa: isosamettikukka, kääpiösamettikukka, ryhmäsamettikukka ja tiger eye -samettikukka.
Kuvissa alla: kehäkukka, keltasinappi, koristekrassi ja pietaryrtti
Kuvassa ampiainen, kimalainen, mehiläinen ja ampiaista muistuttava kukkakärpänen. Ampiainen on lihansyöjä, mutta pölyttää saalistaessaan tahtomattaan kasveja. Parhaita pölyttäjiä ovat kimalaiset, mehiläiset ja kärpäset, perhoset osallistuvat aktiivisesti pölyttämiseen, mutta monet muutkin hyönteiset, kuten kovakuoriaiset kantavat omalta osaltaan kortensa kasvien pölytystalkoisiin, joiden vuoksi me kotipuutarhurit saamme nauttia runsaista sadoista.
Malvat, tuoksuherne, kukkivat yrtit, erityisesti iisoppi, laventeli, sitruunamelissa, kirveli, timjami ja korianteri, aitohunajakukka, samettikukka, ruiskaunokki, auringonkukka, ruusuruoho, asteri, daaliat, syysvuokko, krookus, lemmikit, pallo-ohdake, punahattu. Siitepölyä mehiläiset keräävät mm. yksinkertaisita medettömistä ruusuista kuten juhannusruusu sekä unikoista.
Pietaryrttitee
Tehoaa: mansikkapunkki, kirvat, omenakääriäiset ja kaaliperhoset
Hauduta 30 g tuoretta tai kuivattua pietaryrttiä litraan vettä. Käytetään laimentamattomana.
Raparperilehtikeite
Tehoaa: kirvat
500 g tuoretta raparperinlehteä 5 litraan vettä. Keitetään ja siivilöidään. Käytetään laimentamattomana.
Tomaatinlehtiuute
Tehoaa: kaaliperhoset
2 kourallista murskattuja tomaatinlehtiä 2 litraan vettä. Annetaan seistä 2 tuntia, käytetään laimentamattomana.
Nokkosvesi
Tehoaa: kirvat
1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia ja 10 l vettä seisotetaan vuorokauden. Käytetään laimentamattomana.
Valkosipulihaude
Tehoaa: vihannespunkit
Hienonna 75 g valkosipulikynsiä tehosekoittimessa ja sekoita tahna 10 litraan vettä. Seisota kannen alla vuorokauden. Ruiskuta punkkien valtaamat kasvit kolmasti kolmen päivän välein.
Biologit Leena ja Heikki Luoto tekivät upean kirjan, joka puuttui markkinoilta kokonaan. Kasvikumppanit on suomalaisissa olosuhteissa, tutkimuksiin ja konkreettisiin puutarhakokemuksiin perustuva kotimainen kirja kumppanuuskasveista, puutarhan hyönteisistä, niin hyvässä kuin pahassa, ja siitä miten niiden vuorovaikutusta voidaan monin tavoin hyödyntää kasvinsuojelussa. Kirja on kirjoitettu nimenomaan puutarhavinkkelistä, avuksi kaikenlaisille puutarhureille.
1. Suunnittele hyötypuutarhan alueet siten, että voit hyödyntää torjuntakasveja.
2. Tutustu ja tunnista tuholais- ja torjuntahyönteiset, jotta voit häätää tuholaiset ja hyötyä torjujista.
3. Istuta houkutuskasveja hurmaamaan tuholaiset, jotta ne jättävät satosi rauhaan.
4. Houkuttele pölyttäjiä mahdollistamaan muhkeita satoja.
Lämpimin terveisin ♥ Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista ♥
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
