Puutarhan kasvattien siemeniä keräämällä syntyy oma siemenpankki, josta on iloa pitkäksi aikaa ♥ Tässä postauksessa tutkitaan mitä, milloin ja millä tavalla eri siemeniä kerätään ja säilötään. Postaus on osana #suuntanaomavaraisuus -blogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on kierrätys puutarhassa.
Kirjoitus on julkaistu alun perin 2.9.2019.
Omien siementen keräämisestä on tullut itselleni mieluinen harrastus, jonka äärellä on riittänyt tutkittavaa, ihmeteltävää ja puuhailtavaa kuukausitolkulla. Ajattelinkin, että oma siemenpankki sopisi tähän kierrätysteemaankin hyvin - onhan omat siemenet kierrätystä kerrassaan, kun sato kiertää siementen kautta taimesta ruoaksi tai kukaksi ja taas siemeneksi. Muiden kirjoittajien jutut, joiden linkit löytyvät tämän meidän jutun lopusta, sisältävät varmasti monta erilaista, mielenkiintoista ja hyödyllistä vinkkiä siitä miten kierrätystä voi tuoda puutarhaan, joten kurkkaathan nuo jutun lopussa olevat linkit jos aihepiiri kiinnostaa!
Meillä on kahdenlaisia siemenpankkeja, joihin siemenet talletetaan talveksi. Tämä siemenpankki on antiikkimarkkinoilta ostettu puulaatikko, jonka sisälle teimme siemenpusseja.
Siemenpussit ovat yksinkertaisuudessaan pikkuruisia, todella edullisia minigrip-tyyppisiä pusseja, jotka ostettiin Pakkaustukusta (alle 0,70 eur/ 100 kpl). Pussin sisällä on paperi, jonka selkäpuolelle voi kirjoittaa mitä pussissa on, milloin siemenet on kerätty ja ehkäpä jokin lyhyt kylvöohjekin tai muu huomio. Muovipussi on piilotettu paperikuoreen ja suljettu tarralla.
Nämä alla olevat siemenpankit taas ovat puisia sikarilaatikoita, joita on haalittu tupakkakaupoista. Tupakkakaupassa irtokappaleina myytävät sikarit tulevat heille kivoissa puulaatikoissa, joita tupakkakauppias saattaa myydä asiakkailleen, kun laatikko on tyhjentynyt. Meidän onneksemme näin on Turussa, josta nämä kaikki laatikot on hankittu.
Sikarilaatikot ovat juuri sopivia tällaisille 20 ml -kokoisille lasipulloille, joissa on luonnonkorkit. Myös lasipulloja ollaan ostettu Pakkaustukusta, joka myy tuotteitaan edullisesti myös kuluttajille. Näiden pullojen ja erikokoisten sikarilaatikoiden yhteensopivuus on ollut ihan uskomatonta. Suuntaan tai toiseen aseteltuna laatikot ja pullot mätsäävät aina kuin suunnitellusti!
Pari kesää sitten, kun aloittelin omien siementen keräilyä olin niin varma, että tietenkin muistan talven jälkeen keväällä mikä mitäkin oli. Ovathan siemenet niin erinäköisiä. Nope! Kantapään kautta tuli opittua, ettei keväällä todellakaan jokaista siementä erota saati muista mitä mustaa pientä pipanaa tuli pulloon laitettua, joten nykyään kaikki siemenpussit ja pullot merkitään huolella. Visuaalinen silmä ei halua nähdä tekstejä, mutta eipä niitä näekään, kun kääntää tekstin pullon alapuolelle. Yhdellä hipaisulla tekstit saa kuitenkin esille.
Omat siemenpankit ovat ihania! Niistä voi tehdä juuri sellaisia kuin haluaa, hifistellä juuri niin paljon kuin mielii tai olla hifistelemättä lainkaan. Tärkeintä on se, että siemenet kerätään kypsinä, niiden annetaan kuivua kunnolla ja ne säilytetään kuivassa paikassa valolta suojattuna. Laatikot ovat siinä mielessä kivoja siemenpankkeja, että niissä siemenet ovat suojassa ja hyvässä järjestyksessä. Eri laatikoihin voi laittaa siemeniä vaikkapa päälajin mukaan tai sen mukaan milloin siemenet laitetaan multaan. Kun samaan aikaan käyttöön otettavat siemenet ovat samassa laatikossa, niiden käyttö helpottuu.
Jovelassa siementen kerääminen ja niiden hyödyntäminen on ollut testaa ja opi -tyyppistä puuhaa, mutta löysin tänä vuonna myös kivan kirjan aiheesta. Keräämisen tukena meillä on nyt ollut tämä Josie Jefferyn kirjoittama Seedswap -kirja, josta löytyy perustietoa siemenistä, vinkkejä siementen keräämiseen ja säilyttämiseen sekä lajikohtaisia siemen- ja kasvatusohjeita. Kirjailija kannustaa myös siemenvaihtoon muiden siemeniä keräävien kesken.
Huom! Kirjasta on olemassa myös suomenkielinen versio, jonka painos kuitenkin on ollut loppu jo pidemmän aikaa.
Tuossa alimmassa kuvassa on meidän vuoden 2019 sadon kauneimmat yksilöt, eli korumaisseja, jotka ovat syötäviä inkojen perinnemaisseja. Korumaissin englanninkielisen nimen suora käännös olisi lasihelmimaissi ja helmiltä kaikissa sateenkaaren ja pastellisävykartan väreissä koreilevat maissin jyvät näyttävätkin. Joskus siemenet ovat kovin kauniita.
Tein tuon kirjan perusteella pienen muistion kuvineen eri siemenistä kaikille omien siementen keräämisestä kiinnostuneille ja toki meille itsellekin. Tästä johtuen kuvat ovat sen mukaan mitä meillä täällä Jovelassa on kasvanut tänä vuonna, ja mistä on ollut tässä vaiheessa vuotta mahdollista kerätä siemeniä.
Maissin
tähkien annetaan kypsyä kunnes tähkän suojuslehdet kellastuvat ja
kuivuvat. Maissi kuoritaan puhtaaksi, viedään sisälle ja maissinjyvien
annetaan kuivua rauhassa tähkässään. Täysin kuivuneet jyvät ovat kovia
ja kevyitä ja ne irroitetaan tähkästä yksitellen.
Siementen elinkelpoisuus: 3 vuotta
Siemenherneiden
kerääminen on helppoa. Hyvän sään aikaan palkojen voi antaa kuivua
luontaisesti kasvupaikallaan, mutta koska sateet voivat homehduttaa
osittain kuivuneet palot, ne voi kuivata myös sisällä paperin
päällä jos sääennusteet muuttuvat sateiseksi. Herneet sisältävät paljon vettä, joten kuivatus kannattaa tehdä
huolella jotta siemenherneet eivät mene pilalle. Kun herneen tai pavun
palko on kuivanut rapsakaksi, herneet ja pavut voi poistaa paloistaan,
mutta herneiden kannattaa antaa kuivua vielä viikon verran ilman palkoa.
Siementen elinkelpoisuus: 2 vuotta (herneet) 3 vuotta (pavut)
Kuvassa on lilapalkoherneitä, joiden osalta olemme omavaraisia.
Edellisen
vuoden sadosta maahan jätetyt palsternakat kukkivat 2. vuotena tehden
kruunutillimäisiä kukintoja, joihin kehittyy kaurahiutalemaisia
siemeniä. Siemenet korjataan niiden muututtua vihreistä ruskeiksi. Koko
siemenoksa leikataan irti ja jälkikuivataan vielä sisällä parin viikon
ajan.
Siementen elinkelpoisuus: 1 vuosi
Porkkana
tuottaa siemeniä 2. vuotena. Talven yli maahan jätetty porkkana tekee
heinä-elokuussa valkoisen kukinnon, joka muistuttaa koiranputken
kukintoa. Kun kukinto on muuttunut ruskeaksi, kukinto-oksa katkaistaan
ja oksan annetaan kuivua viikon verran sisällä. Porkkanan siemenet ovat
pikkuruisia, joten oksa kannattaa laittaa paperipussiin kuivumaan.
Siementen elinkelpoisuus: 3 vuotta
Herkullinen tarhamaltsa on Euroopan vanhimpia viljelykasveja ja se tekee kauniiita kaurahiutalemaisia siemenkennoja, joiden sisällä on siemen. Koko oksa kannattaa nostaa roikkumaan kunnes siemenkennot ovat kuivuneet.
Siementen elinkelpoisuus: 5-6 vuotta
Tomaattien kannattaa antaa ylikypsyä, kunnes ne ovat todella pehmeitä. Tomaatin sisus laitetaan siivilään ja siemenet irrotetaan massasta huuhtelemalla. Puhtaat siemenet laitetaan kuivumaan leivinpaperille tai lautaselle. Talouspaperia tai muuta imukykyistä paperia ei mielestäni kannata käyttää, sillä siemeniä ei enää niiden kuivuttua saa niin helposti irti paperista.
Siementen elinkelpoisuus: 5-10 vuotta
Sipulin
kukkapallon pienten kukkien sisälle kehittyy pikkuruinen musta siemen.
Kun kukat alkavat kuivua, koko kukkaoksa leikataan irti ennen kun
siemenet varisevat maahan. Kukkaoksan annetaan kuivua sisällä 2-3
viikkoa.
Siementen elinkelpoisuus: 2 vuotta
Mansikat ovat täynnä pieniä siemeniä, jotka korjataan ylikypsästä mansikasta puristamalla mansikkaa tiiviin siivilän läpi siten, että jäljelle jää vain siemeniä, jotka huuhdellaan ja kuivataan kuten tomaatin siemenet. Paprikat ja chilit ovat täynnä siemeniä, jotka poistetaan käsin ja kuivataan huolellisesti n. viikon ajan. Pienten chilien siemenet voi kuivattaa antamalla koko chilin kuivua, jolloin siemenet saa poistettua helposti ja jäljelle jää chilirouhetta.
Siementen elinkelpoisuus: 2 vuotta (mansikka, paprika) ja chili 5 vuotta, pakastettuna jopa 10.
Kukkien annetaan kukkia ja kuihtua kunnes terälehtipohja on kuivunut. Kukka katkaistaan ja nostetaan kuivumaan n. viikoksi. Auringonkukan siemenet saa esille rapsuttamalla kukintakeskiötä kevyesti, jolloin siemenet paljastuvat ja niiden kerääminen kuivuneesta siemenkennosta on helppoa.
Siementen elinkelpoisuus: 5 vuotta
Kehäkukka tekee kuivuneen toukan näköisiä siemeniä, jotka yhdessä näyttävät kasaan kuivuneelta kukalta.
Siementen elinkelpoisuus: 3 vuotta
Samettikukan siemenet ovat hauskoja. Kun kukka lakastuu, se tekee lakastuneista terälehdistä kuivan tupsun, jonka annetaan kuivua kunnolla. Kun kuivuneesta terälehtitupsusta vetäisee, siemenkodasta paljastuu mustapäisiä tikkuja, jotka ovat kukan siemeniä.
Siementen elinkelpoisuus: 3 vuotta
Köynnöskrassin siemenet ovat pieniä, usein 3-osaisia nykeröitä, joita voi kerätä ja kuivattaa paperin päällä. Tuoreista siemenistä voi myös tehdä kapriksia!
Siementen elinkelpoisuus: 5-10 vuotta
Unikko tekee marakassimaisia siemenkotaoksia, jotka kuivataan esimerkiksi maljakossa. Kun siemenkohta on ruskea ja kuiva ja oksaa heiluttaessa sen sisällä olevat siemenet rapisevat kuin marakassi-soittimissa, on aika avata siemenkota ja poistaa kymmenet pienet siemenet. Myös lilja tekee siemenkotia. Siemenkodan sisällä olevat siemenet muistuttavat hieman kaurahiutaleita.
Siementen elinkelpoisuus: Unikko 10 vuotta, lilja 3-5vuotta
Hentoinen puna-ailakki tekee hauskoja tynnyrimäisiä siemenpesiä, jotka aukeavat siinä vaiheessa kun siemenet ovat korjuukypsiä. Koko siemenpesäoksa kannattaa katkaista ja kallistaa oksaa tarjottimen päällä, jotta pikkuruiset siemenet eivät lentele ja pompi saavuttamattomiin.
Siementen elinkelpoisuus: 5 vuotta
Kurkkuyrtin siementen kanssa saa olla silmä tarkkana, sillä ensin kukka tekee nupun, sitten kukkii ja sen jälkeen kukka sulkeutuu ja näyttää jälleen nupulta, mutta kukka onkin siirtynyt kehittämään siemeniä, joita yleensä on 3 kukkaa kohti.
Siementen elinkelpoisuus: 5-10 vuotta
Ihanassa rohtosuopayrtissä on myös siemeniä, mutta niiden korjaaminen vaatii hieman näpertelyä. Kukkinut kukka sulkee terälehtensä tiiviiksi nyytiksi, jonka keskelle kehittyy siementuppi. Terälehtinyytti pitää ensin purkaa ja sen sisältä löytyvä siementuppi halkaista, jotta pääsee käsiksi pikkuruisiin mustiin siemeniin.
Siementen elinkelpoisuus: 5 vuotta
Malttia, malttia! Tillin siemenet ovat ainakin meillä kovin pieniä ja niiden kerääminen on onnistunut parhaiten nipsuttelemalla koko kukintaoksan talteen siinä vaiheessa, kun siihen on kehittynyt selkeät pienet siemenet ja oksa on käynyt ruskeaksi. Katkaistut oksat ovat kuivuneet meillä roikuttamalla oksia n. viikon ajan, jonka jälkeen siemenet on saatu irti helpommin.
Siementen elinkelpoisuus: 3-5 vuotta
Monissa yrteissä siemenet ovat todella pieniä ja niiden saaminen talteen on hieman haastavaa. Erityisesti timjami, mintut ja basilika tekevät pienen pieniä siemeniä, joita ollaan saatu kerättyä vain koko kukintaoksan leikkaamalla ja laittamalla kukinnan päättäneet oksat roikkumaan ylösalaisin siten, että kukintopää on paperipussin sisällä.
Siementen elinkelpoisuus: 2-4 vuotta, lipsitikka vain vuoden. Lipstikka, jolla on suuremmat siemenet, kylvetään mielellään jo syksyllä heti kun siemenet ovat kypsiä, sillä lipstikan siemen menettää elinvoimaisuuttaan hyvinkin nopeasti. Lipstikka tekee siemeniä yleensä vasta 2. vuonna.
Alemmassa kuvassa kissanminttua, jonka kukkatupeissa on pieniä mustia siemeniä. Siemenet ovat niin pieniä, että ne lentävät herkästi tuulen mukana, joten olen laittanut koko siemenkukinnon puiseen kulhoon. Kopistelemalla kulhoa muutaman päivän välein siemenet tipahtelevat kulhon pohjalle.
Ohessa vielä muutamia tyypillisiä hyötypuutarhan kasvatteja, joita kuitenkaan joko ei ole meillä tänä vuonna tai joiden sadosta ei vielä ole siemeniä kerättäväksi sadon ollessa raaka.
Tuottaa siemeniä vasta 2. vuotena. Jätä punajuuri maahan ja anna sen kukkia seuraavana vuotena. Kukinnan jälkeen punajuuri nahistuu. Leikkaa siemenvarsi ja ripusta se ylösalaisin kuivumaan. Siemenet ovat kerättävissä siemenrypäleistä oksan ja siementen kuivuttua.
Siementen elinkelpoisuus: 6 vuotta
(Capitata-lajikeryhmän), kuten kerä- (valko-), puna- ja suippokaalilajikkeet
Kaalit tekevät siemeniä vasta 2. vuotena, ja koska kaali ei saa jäätyä, siementen tuottaminen Suomessa lienee hieman haastavaa. Siementuotantoon valitut kaalit pitäisi talvettaa maakellarissa tai muussa tilassa, missä ne eivät pääse jäätymään. Seuraavana kesänä uudelleen ulos siirretty kaali kukkii ja tekee siemenet palkoihin, jotka kuivataan.
Siementen elinkelpoisuus: 7 vuotta
Edellisen vuoden sadosta maahan jätetyt juurisellerit kukkivat seuraavana kesänä. Siemenet kerätään siemenoksan muututtua ruskeaksi. Jälkikuivatus sisällä n. 2 viikon ajan.
Siementen elinkelpoisuus: 5 vuotta
Kesäkurpitsan annetaan ylikypsyä puutarhassa n. 3 viikkoa. Kurpitsa halkaistaan, siemenmassa kaavitaan, huuhdellaan ja siivilöidään kunnes jäljellä on vain siemeniä. Kuivaa siemeniä 2 viikkoa esimerkiksi lautasella.
Siementen elinkelpoisuus: 6-10 vuotta
Kurpitsan siemenet ovat valmiita korjattavaksi kun kurpitsan pintaan ei saa enää painettua lommoa. Tämän jälkeen kurpitsa otetaan sisälle ja sen annetaan kypsyä vielä 3 viikkoa. Jälkikypsytyksen jälkeen kurpitsan siemenet kaavitaan irti ja huuhdellaan vedellä kunnes siemenissä ei enää ole kurpitsalihaa kiinni. Siementen annetaan kuivua lautasella tai leivinpaperilla muutaman viikon ajan.
Siementen elinkelpoisuus: 4-9 vuotta
Maahan jätetty lanttu kukkii seuraavana vuonna tehden pieniä keltaisia kukkia, joihin kehittyy solakoita siemenpalkoja. Siementen annetaan kypsyä ja kuivua luontaisesti paloissaan kunnes ne ovat ruskeita. Viikon jälkikuivatuksen jälkeen rapeat palot avataan ja siemenet ovat valmiita säilöttäviksi.
Siementen elinkelpoisuus: 2 vuotta
Kurkun annetaan ylikypsyä kunnes se on keltainen. Irrota kurkku köynnöksestään ja anna sen kypsyä sisällä vielä 2-3 viikkoa. Siemenet kaavitaan irti ja huuhdellaan puhtaiksi, jonka jälkeen siemenet saavat kuivua n. viikon ajan.
Siementen elinkelpoisuus: 10 vuotta
Siementen kerääminen ja erilaisiin siemeniin tutustuminen kasvin koko elinkaaren mitalla on samaan aikaan mukavaa, kiinnostavaa ja koukuttavaa puuhaa. Omasiementuotanto myös kasvattaa ruoan arvostusta, ainakin itsellä. Onhan se upea tunne, kun entisenä kaupunkilaisena saa jonkun kasvin kasvamaan ja tuottamaan siemeniä, joiden onnistuneen keräämisen jälkeen saa kasvatettua niistä keräämistään siemenistä uutta satoa. Ilman muuta siementen kerääminen myös alentaa omavaraisemman hyötypuutarhan ylläpitokustannuksia, mutta omalla kohdalla kuitenkin se kasvin elämänkaareen osallistumisen elämyksellisyys tuo eniten iloa.
Siementen lisäksi meillä kierrätetään puutarhassa eniten kotitalous- ja puutarhajätettä kompostoinnin kautta, sadevettä, puutarhan rakenteiden, kuten kasvatuslaatikoiden rakennusmateriaaleja (kierrätyspuuta) sekä kaatopuiden oksia biohiileksi valmistettuna.
Tsajut
Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi
Elämää korvessa
Metsäläisten elämää
Sorakukka
Caramellia
Laura eli Javis
Kah-Villakoira
Rakkautta ja maanantimia
Luomulaakso
Vehkosuo
Riippumattomammaksi
Pienenpieni farmi
Korkeala
Harmaa torppa
Sarin puutarhat
Kohti laadukkaampaa elämää
Siemenkeruun iloa ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Me suomalaiset olemme sitkeä, katajainen kansa, joka osaa varautua ja tarvittaessa toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Vaikeuksien keskellä meistä kumpuaa verenperintönä saatuja voimavaroja, jotka parempina aikoina tuntuvat ehkä olevan piilossa, mutta eivät sentään ole kadonneet kokonaan.
Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen...
Jovelassa otettiin pieni varaslähtö joulutunnelmiin glögi- ja appelsiinivaahtokarkkien merkeissä, ja voi, miten hyviä itse valmistetut vaahtokarkit ovatkaan! Niin kuohkeita, pehmeitä, venyvän kiinteitä ja ihanan maukkaita! Itse tehdyt vaahtokarkit toden totta pesevät teollisesti
tuotetut serkkunsa mennen ja tullen.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
