Ikivanha japanlainen kasvatusmenetelmä tunnettiin myös muinaisessa Egyptissä. Nykyään siemenpommeilla voi luoda puutarhaan upeita kukkakuvioita, elvyttää omaa kukkaniittyä tai elävöittää maisemaa pienillä kukkaryppäillä.
Siemenpommien taustalla on ikivanha japanilainen Tsuchi Dangoksi kutsuttu viljelymenetelmä, jossa siemenet "leivotaan" savesta ja lannasta tai mullasta koostuvan taikinmaisen massan sekaan. Siemenpommeja on käytetty myös muinaisessa Egyptissä.
Menetelmän uudelleen herättäjänä pidetään japanilaista puutarhuri-filosofi Masanobu Fukuokaa, joka otti esi-isiltään perityn Tsuchi Dango -menetelmän uudelleen käyttöönsä. Masanobu Fukuoka oli luonnollisen no-till -viljelyn ja aavikoituneiden maiden elvyttämisen puolestapuhuja, joka arvosti perinteisiä viljelymenetelmiä ja pyrki menetelmillään häiritsemään mahdollisimman vähän maan luontaista tilaa. Siemenpommeilla on tehty myös erilaisia kampanjoita, joiden tarkotuksena on elävöittää joutomaita ja tuottaa lisää ravintoa kukkia tarvitseville hyönteisille.
Siemenpommien idea on siinä, että siemenpommiksi kutsuttu istutuspallo sisältää valmiiksi kaiken sen, mitä taimi tarvitsee kasvaakseen. Pallon voi heittää vaikkapa pellolle sellaisenaan. Kotipuutarhassa siemenpommeilla voi kasvattaa kukkia tai muita kasveja paikassa, jonne ei muuten pääsisi tai haluaisi kulkea muita kasveja vahingoittaen. Tällainen paikka voi olla vaikkapa oma kukkaniitty, jonka keskellä on pälvi tai jonne muuten halutaan lisää kukkia tai uusia lajikkeita
Siemenpommit ovat käteviä myös hieman rikkaruohoihin taipuvaisella alueella, jossa siemenpallon myötä toivotuille kukille luodaan vahvemmat mahdollisuudet vallata tilaa muilta kasveilta.
Siemenpallojen avulla voi puutarhaan luoda myös erilaisia istutuskuvioita pintasirotuksen sijaan. Kuvioiden suunnittelu siemeniä sirottelemalla voi muuten olla hieman haastavaa, koska siemenet saattavat lennellä tuulenvireen tai liikkua pintamullan lisäämisen mukana pois kohdasta, johon niitä on aiottu. Siemenpalloilla sommittelu käy helposti ja kuviota luodessaan sitä voi muutella mielin määrin.
2 osaa puhdasta punaista savirouhetta
1 osa lantaa tai hieman kanankakkaa* (*ei liikkaa, jottei taimet ylilannoitu!)
4 osaa multaa
vettä
siemeniä
Mainitut määrät ovat summittaisia, käsituntuntuma on paras opastaja.
1) Laita ensin savirouhe ja maltillinen määrä vettä kulhoon ja anna saven imeä vettä, kunnes savi on sekoitettavaa tahnaa. Ihan kaikki rakeet eivät välttämättä täydellisesti taikinoidu, mutta se ei haittaa.
2) Lisää kanankakkaa tai lantaa, multaa ja vettä siten, että saat aikaiseksi kiinteän ja muovattavan, ei liian vetisen massan. Anna massan turvota yön yli kelmulla suojattuna.
3) Jos käytät pieniä siemeniä luodaksesi usean kukan ryppään, kauli massa kahden leivinpaperin tai kelmun välissä ohueksi levyksi ja sirottele sen päälle harvakseltaan siemeniä. Käännä levy kaksin kerroin siten, että siemenet jäävät levyjen väliin, ja ota levystä sopivia paloja, jotka pyörittelet käsissä pieniksi pulliksi. Palloon voi laittaa myös yksittäisiä siemeniä. Nypi massasta sopiva määrä "taikinaa" ja laita siemen sen keskelle. Muovaa massasta pallo.
Toiset tekevät suurempia, toiset pienempiä palloja.
Muista ottaa huomioon siemenen peittosyvyys. Pienet siemenet eivät jaksa puskea kovin syvältä läpi jos siemenpommi ei murene kastuessaan riittävästi. Mikäli valitsemasi siemenet vaativat auringonvaloa itääkseen, älä leivo niitä lainkaan pallon sisälle, vaan pyörittele kosteaa siemenetöntä palloa paperille levitetyissä siemenissä.
Laita siemenpommit kuivamaan ilmavasti lämpimään paikkaan. Yleensä siemenpommit kuivavat muutamassa päivässä, mutta jos massa on ollut kovin kosteaa, kuivumiseen voi mennä viikkokin.
Massan kuivuttua siemenpommit ovat valmiita käytettäväksi. Mikäli heittelet palloja niitylle, luonto hoitaa puolestasi idätyksen, kun pallot kastuvat uudelleen. Savirouhe ylläpitää tarvittavaa kosteutta siemenille ensisateen jälkeen. Jos heittelet palloja muualle kuin omaan kukkapenkkiin, kannattaa pysytellä villinä kasvavien kotimaisten kukkien siemenissä. Palloja ei tarvitse erikseen peittää mullalla.
Omaa kukkaniittyä varten voi tehdä yksilajisia tai siemensekotuspalloja sen mukaan millaisen kukkaniityn haluaa luoda. Kukkapenkissä taas voi luoda mielenkiintoisia alueita ja muotoja suunnittelemalla palloilla erilaisia kuvioita eri kukkalajikkeilla. Myös perennoja, yrttejä
ja monia muita hyötykasveja voi kasvattaa siemenpommeilla.
Lähteet: Seedballs.us, Masanobu Fukuoka
Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista ♥
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
