Sillä sipulit! Vähään tyytyvän ja aloittelijaystävällisen sipulisuvun jäsenet ovat oikeita omavaraistelevan kotipuutarhurin helmiä, vaikka toiset heistä haluavatkin hieman enemmän hoivaa kuin toiset. Tässä jutussa perehdytään sipulien kasvattamiseen ja tutustutaan erilaisiin syötävien sipulisuvun jäseniin, joista kaikki eivät välttämättä ole ihan
jokaiselle tuttujakaan.
Julkaisu on tuotettu yhteistyönä Hyötykasviyhdistyksen kanssa.
Sipuli on suomalaisten suosikkivihanneksia niin ruokapöydässä kuin kotipuutarhureiden kasvimaillakin. Sipulia on tiedetty viljellyn meillä jo viikinkiaikana 800-luvulla, joten se on kuulunut ruokavalioomme iät ja ajat. Sipulin historia on kuitenkin tätäkin pidempi. Esimerkiksi muinaisessa Egyptissä sipuli oli pyhä kasvi, jonka nähtiin eri kerroksineen symboloivan elämää. Sipulien uskottiin syntyneen tuonpuoleista hallitsevan ja maan hedelmälliseksi tekevän Osiriksen pojan maahan pudonneista maitohampaista. Sipulien arvostusta kuvaa se, että muumioiden silmät saatettiin balsamoinnin yhteydessä korvata sipuleilla, mikä on hieman hassuakin. Esimerkiksi kuningas Ramses sai ikuisuuttaan varten sipulisilmät - juuri ne vihannekset, joiden tiedetään saavan silmät kyynelehtimään.
Tässä julkaisussa ei kuitenkaan kyynelehditä, vaan iloitaan sipuleista ja käydään läpi erilaisia sipulilajikkeita, joita voi kasvattaa joko istukassipuleista tai siemenistä, ja tietenkin kerrotaan miten sipuleita kasvatetaan.
Ruokasipulilla tarkoitetaan kiinteää sipulia, joita yleensä kasvatetaan istukassipuleista. Ruokasipuleita ovat mm:
Keltasipuli, eli kepasipuli on sipuleista yleisin, keltakuorinen sipuli.
Punasipuli on pienempi, mutta voimakkaamman makuinen kuin keltasipuli.
Hopeasipulin eli salaattisipulin kuori on ohut ja melkein hopeanvalkoinen. Muodoltaan pyöreän sipulin maku on mieto, jopa hieman makea. Keskenkasvuisia hopeasipuleita voi käyttää myös hillosipuleina.
Salottisipulit ovat usein muodoltaan suipompia ja ruskea- tai vaaleanpunertavakuorisia herkkusipuleita, joita voi kasvattaa sekä istukassipuleista että siemenistä.
Hyötykasviyhdistyksen istukassipulivalikoimasta löytyy satokaudelle 2025 keltasipulit Stuttgarten ja Sturon, punasipuli Red Baron sekä salottisipuli Golden Gourmet.
Pienet istukassipulit ovat edellisenä vuonna siemenistä kasvatettuja sipuleita. Eteläisessä Suomessa istukassipulit pääsee laittamaan maahan jo huhti-toukokuussa keväästä riippuen ja muualla sitten viimeistään kesäkuussa, kun maa tuntuu kuivalta ja lämpimältä. Punasipuli lähtee herkästi kukkimaan kylmässä, joten ne kannattaa istuttaa pari viikkoa muita myöhemmin.
Valkosipulit kasvatetaan usein talvivalkosipuleista, jotka istutetaan maahan ennen talvea, kun lämpötilat eivät enää nouse viittä plusastetta korkeammalle. Etelässä tämä tarkoittaa usein lokakuun puoliväliä tai loppukuuta, pohjoisemmassa syyskuuta.
Yksinkertaisin istutustapa on tehdä valkosipuleille kylvövako, jonka pohjalle kannattaa laittaa sipuleille sopivaa lannoitetta, esimerkiksi kanankakkaa ja hieman puutuhkaa, jos sellaista on saatavilla. Sen jälkeen valkosipulien kynnet irrotetaan varovasti toisistaan ja asetellaan maahan kantapuoli alaspäin, noin 10 cm välein. Kynnet peitetään kuohkealla mullalla, jota saa olla kynnen päällä kynttä vastaava määrä (noin 5-7 cm).
Keväällä valkosipulit nostavat vihreän vartensa mullasta. Silloin on sopiva aika ripotella lisää lannoitetta ja, mikäli mahdollista, ruohosilppua sekä puutuhkaa mullan pinnalle. Koko kasvukauden ajan on hyvä huolehtia riittävästä kastelusta - ei tietenkään liikaa, mutta janoisia valkosipulit eivät saa olla, tai ne eivät kasva ja maustakin tulee kitkerä. Kesäkuun puolivälissä kannattaa antaa vielä kolmas lannoitus.
Valkosipuli tekee kiemuraisiin varsiinsa itusilmuja, eli skeippejä, jotka on syytä poistaa. Skeipeistä voi toki kasvattaa valkosipuleita, mutta kasvatukseen menee kolmisen vuotta. Herkulliset skeipit kannattaa poistaa ja nauttia kesäherkkuina. Jos skeippejä ei poista, kasvi keskittää energiansa itusilmuihin mullassa olevan sipulin sijaan.
Valkosipulien sadonkorjuun aika koittaa, kun valkosipulin varressa alimmat lehdet kellastuvat.
Katso tarkemmat kasvatusohjeet Hyötykasviyhdistyksen viljelyvinkeistä.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: tulevat myyntiin loppukesästä.
Siemenistä kasvatettavat sipulit onnistuvat parhaiten esikasvatuksen kautta. Aurinkoisen lämpimänä kesänä, jota tietenkin on vaikeaa ennalta ennustaa, kasvatus saattaa onnistua myös suorakylvönä erityisesti 1-kasvuvyöhykkeellä. Muualla sipulien kasvatus suorakylvönä voi olla haastavaa, sillä sipulit eivät välttämättä ehdi sadonkorjuukypsiksi talvisäilöntää varten. Sipulisuvusta löytyy kuitenkin monelaisia lajikkeita, joita voi hyvin viljellä aivan pohjoisimmallakin kasvuvyöhykkeellä myös suorakylvönä.
Tähän julkaisuun valikoitui 7 erilaista siemenistä kasvatettavaa sipulikasvia, joista vain yksi on perinteinen pyöreä sipuli ja muut ovat varsisipuleita. Sukulaisuuden lisäksi näitä herkkukasveja yhdistää se, että näitä kaikkia on saatavilla Hyötykasviyhdistyksen siemenvalikoimasta.
Siemenstä kasvatettava jättisipulilajike Ailsa Craig on saanut nimensä Lounais-Skotlannin rannikolla sijaitsevalta saarelta, joka nousee merestä kuin puolikas sipuli. Lajike tuottaa suotuisissa olosuhteissa erityisen suuria sipuleita. Lajikkeen suurin yksilö on tiettävästi painanut 3,5 kiloa.
Kasvatusohje: Jättisipuleiden kasvattaminen ei ole hätähousuja varten, sillä kasvatuskausi on hyvin pitkä, jopa 8 kuukautta. Esikasvatus kannattaa aloittaa jo helmikuussa. Siemenet vaativat tasaisen kosteuden ja 20-25 asteen lämmön itääkseen. Taimien noustua mullasta ne viedään rauhassa kasvamaan alle 20-asteiseen, mutta valoisaan tilaan. Taimet voidaan istuttaa ulos hallanvaaran väistyttyä. Taimet vaativat karaisun ennen siirtoa ulos. Istutusmaan tulee olla lämmin, ravinteikas ja multava. Taimet istutetaan siirtovaihetta vastaavaan syvyyteen. Liian syvälle istuttaminen aiheuttaa turhaa varren kasvua. Jättisipulit korjataan yleensä kuorettomina suoraan käyttöön, mutta kuorellisina ne säilyvät 2-3 kuukautta.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: Ailsa Craig
Myös vihersipuliksi kutsuttavaa kevätsipulia korjataan pitkin kesää ja nautitaan tuoreeltaan. Etelässä se saattaa ehtiä tekemään kaksikin satoa kesän aikana.
Kasvatusohje: Kylvetään keväällä suoraan aurinkoiselle kasvupaikalle maan lämmettyä vähintään 5-asteiseksi tai esikasvatetaan maalis-huhtikuussa sisätiloissa. Itämisaika 10-20 vrk. Karaistava ennen ulosvientiä. Hallanarka. Osa lajikkeista voi tuottaa satoa jo 6 viikkoa kylvöstä.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: Red Savonese sekä White Utah Jumbo
Pillisipuli, jota kutsutaan myös talvisipuliksi, on putkiminen, ruohosipulia paksumpi sipulikasvi, jonka satokausi voi kestää pikkupakkasiin saakka. Monivuotinen.
Kasvatusohje: Aurinkoisella paikalla nopeakasvuinen. Voidaan esikasvattaa maalis-huhtikuussa tai kylvää suoraan ulos, kun maa on vähintään 5-asteinen. Esikasvatetut taimet karaistava ennen ulosvientiä. Kylmänkestävyydestään huolimatta taimet ovat hallanarkoja.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: Ischikrona sekä Freddy
Kaikille tuttu, pillimäisiä varsia kasvattava ruohosipuli kukkii kauniin vaaleanpuna-violetein kukin kylvöä seuraavana vuonna. Syötävät kukat kannattaa poistaa, jotta kasvi keskittyy kasvattamaan lisää versoja. Monivuotinen.
Kasvatusohje: Yleensä kylvetään suoraan kasvupaikalleen joko keväällä maan lämmettyä vähintään 5-asteiseksi tai lokakuussa syyskylvönä, jolloin taimille saa aikaisen lähdön seuraavana keväänä.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: Ruohosipuli
Valkosipulille maistuva kiinansipuli on ruohosipulin kaltainen, valkoisia kukkia tekevä sipulikasvi. Kiinansipulin varret ovat kuitenkin ruohosipulia litteämpiä ja leveämpiä. Kuten ruohosipulinkin, myös kiinansipulin kukat ovat syötäviä. Monivuotinen.
Kasvatusohje: Esikasvatus maalis-huhtikuussa viileähkössä, mutta ja valoisassa paikassa. Taimet ovat hallanarkoja. Voi kylvää myös ulos, kun maan lämpö on keväällä vähintään 5 astetta tai syksyllä syyskylvönä. Kannattaa kylvää mättäiksi aurinkoiselle tai puolivarjoiselle paikalle. Hidaskasvuinen. Talvehtiminen mahdollista, mikäli peitetty talveksi vaikkapa lehdillä. Mätäs voidaan jakaa muutaman vuoden välein.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: Kiinansipuli
Karhunlaukka on kovasti kiinnostanut kotikokkeja meillä ja Ruotsissa, jossa kasvi lukeutuu muun muassa Puutarhakausi-sarjan julkkiskokki Tareq Taylorin lempivillivihanneksiin. Tämä herkullinen laukkakasvi vilahteleekin yhden jos toisenkin reseptin maustajana tuossa hurmavassa puutarhasarjassa, joka on meilläkin katsottavissa Areenassa. Luonnonvaraisenakin kasvavan, tosin meillä harvoin, karhunlaukan valkosipulilta maistuvat lehdet muistuttavat muodoltaan kieloa. Kun kasvi on kukkinut, sen lehdet kuihtuvat pois. Monivuotinen.
Kasvatusohje: Kylvä syksyllä tai hyvin aikaisin keväällä. Kylvös peitetään ohuelti. Itäminen kestää 4-6 kk ja on epätasaista. Siemenet vaativat kylmäkäsittelyn. Karhunlaukka viihtyy varjoisassa tai puolivarjoisassa ja kosteahkossa kasvupaikassa. Esikasvatettujen taimien pienet sipulit tulee peittää noin 5 sentin syvyyteen mullalla, kun taimet istutetaan ulos. Karhunlaukka ei ole hätäisen puutarhurin kasvi. Jotta karhunlaukka kotiutuu kunnolla ja levittäytyy kasvupaikalleen, ensimmäistä satoa olisi hyvä kerätä vasta 2-3 vuotta istutuksesta tai kylvöstä.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: Karhunlaukka
Siementen kylmäkäsittely on siementen herättelyä lepotilasta. Se tapahtuu siten, että siementen annetaan ensin imeä vettä viikon ajan huoneenlämmössä, jonka jälkeen ne siirretään maksimissaan 1-4 -asteiseen paikkaan 6-8 viikoksi, ellei siemenpussissa toisin mainita. Siemenet voi laittaa vaikkapa pieneen pussiin, jossa on kourallinen kosteaa hiekka-turveseosta tai vermikuliittia. Pussi avataan reilun viikon välein ja tarvittaessa lisätään kosteutta. Luonnollinen kylmäkäsittely tapahtuu silloin, kun siemenet kylvetään ulos syyskylvönä tai hyvin aikaisin keväällä.
Purjo on sipulikasvien hienohelma, joka vaatii muita sipulikasveja enemmän hoivaa ja huomiota, mutta pienillä nikseillä ja harjoittelulla purjojenkin kasvatus onnistuu kyllä!
Kasvatusohje: Purjot esikasvatetaan maaliskuussa. Peitä siemenet vain kevyesti. Itämisaika 15-20 vrk. Purjo vaatii runsasmultaisen ja ravinteikkaan kasvualustan sekä säännöllistä lannoitusta. Noin kuukauden ikäiset tai viimeistään 10 cm korkeat taimet on hyvä latvoa, jotta purjosta tulee tanakka. Purjon latvat leikataan poikki. Purjot voi lavoa uudelleen tarpeen mukaan ja viimeistään istutettaessa ulos. Esikasvatetut purjot istutetaan ulos touko-kesäkuu taitteen tienoilla. Noin puolet taimen vihreästä osasta jätetään mullan pinnalle. Sadonkorjuu on usein vasta loppusyksystä.
Lajikkeet Hyötykasviyhdistyksessä: Hannibal (syyspurjo)
Suoraan ulos kylvettävät sipulinsiemenet kylvetään kosteaan maavakoon, noin 1 cm syvyyteen heti, kun maa on muokattavissa keväällä. Kylvös tulee pitää kosteana kunnes siemenet ovat itäneet. Myös syyskylvöt ovat mahdollisia monen lajikkeen kohdalla.
Mainittakoon lopuksi vielä kaksi mielenkiintoista sipulilajiketta, joita ei kuitenkaan ole yleisesti saatavilla kotipuutarhurin iloksi.
Ilmasipuli on ruoka- ja pillisipulin risteymä, pitkäsatoinen sipulikasvi, joka heräilee uuteen satokauteen heti, kun lumet ovat sulaneet. Monivuotinen ilmasipuli tekee pieniä latvasipuliryppäitä varsiensa päihin. Ilmasipulia voi kasvattaa sekä siemenistä että varren tai maan alla olevista sipuleista. Siemenet kylvetään keväällä suoraan ulos ja varsisipulit syksyisin noin 10 cm syvyyteen.
Ryvässipuli eli jakosipuli oli vielä 50-luvulla yleisin viljelysipulimme, mutta nykyään se on harvinaisuus. Maultaan se on lähinnä salottisipulimainen, mutta voimakkaampi. Ryvässipuli kasvattaa sipuleita nimensä mukaisesti usean sipulin ryppäisiin.
Sipulisatoa ja sipulien varsia voi korjata käyttöön pitkin kesää, mutta kiinteiden sipulien pääsadonkorjuu koittaa, kun sipulien varret alkavat kellastua ja laota, eli kaatuilla. Sipulit nostetaan kuivamaan ilmavaan paikkaan varsineen. Varsien kuivumiseen menee usein muutama viikko. Kun sipulin kaula ja varsi on kuiva, vartta kierretään, kunnes se irtoaa. Vanhan kansan oppien mukaan kuivan kaulan nirhaaminen, eli varren kiertäminen kunnes se katkeaa, ehkäisee sipulin nahistumista.
Hyötykasviyhdistyksen opastava video valkosipulien letitykseen löytyy täältä.
Kun sadonkorjuun jälkeen kasvimaalle jätetään muutama sipuli, ne tekevät upeita kukkia loppukesästä! Kauniit valkoiset tai vaaleanpunervat kukkapallot käyvät vallan leikkokukistakin ja puutarhassa ovat monen pölyttäjän mieleen. Jokainen kukka on myös täynnä siemeniä. Mikäli sipulikasvia ei ole kasvatettu hybridilajikkeesta (tunnistaa siemenpussin F1-merkinnästä), sen siemenet kannattaa kerätä ja käyttää seuraavan vuoden satoihin. Vaikka siemenistä ei kasvattaisi kiinteitä sipuleita, niistä saa herkullista sipuliruohoa!
Toivottavasti tämä kirjoitus innostaa muitakin kasvattamaan ja kokeilemaan erilaisia sipulilajikkeita omassa kotipuutarhassa.
Julkaisu on tehty yhteistyössä luonnonmukaista harrasteviljelyä ja kasvien monipuolista käyttöä edistävän Hyötykasviyhdistyksen kanssa.
Lähteet: Hyötykasviyhdistys, Martat, Yle, laji.fi
ψ ψ ψ
Herkullista puutarhakevättä ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi
UUSIMPIA JULKAISUJA
Sillä sipulit! Vähään tyytyvän ja aloittelijaystävällisen sipulisuvun jäsenet ovat oikeita omavaraistelevan kotipuutarhurin helmiä, vaikka toiset heistä haluavatkin hieman enemmän hoivaa kuin toiset. Tässä jutussa perehdytään sipulien kasvattamiseen ja tutustutaan erilaisiin syötävien sipulisuvun jäseniin, joista kaikki eivät välttämättä ole ihan
...
Vaikka puutarhan pääpaino olisikin ruokakasveissa, niiden joukkoon on hauskaa lisätä myös syötäviä kukkia, jotka monesti tarjoavat ravintoa sekä elintärkeille pölyttäjille, että kotipuutarhurin omaan keittiöön. Tästä julkaisusta löydät varmistetun listan syötävistä kukista ja muutamia vinkkejä niiden käyttöön ruokien koristeina ja lisukkeina.
Stroller - kaikki, mitä puutarhasi tarvitsee! Puutarhanhoito on paljon muutakin kuin vain kastelua ja rikkaruohojen kitkemistä. Se on myös ekosysteemin ymmärtämistä, maaperän hoitamista ja kasvien hyvinvoinnin tukemista. Kun kasvit saavat oikeat ravinteet ja kasvavat suotuisissa olosuhteissa, ne kiittävät kukoistamalla. Samalla myös puutarhuri saa...
Kevät on täällä. Se on kalenterissa ja se näkyy jo luonnossa täällä kasvuvyöhyke 1b:ssä. Ensi viikolle on luvattu jopa kymmentä astetta lähestyviä lukuja lämpömittariin. Saapas nähdä toteutuvatko moiset. Terminen kevät tuntuu tulevan tänä vuonna todella aikaisin ja puuhat ovat tietenkin sen mukaisia.
Maailmalla kasviteltoista on tullut suosittuja vihersisutuselementtejä, joiden sisälle voi luoda sisäpuutarhoja vaativammillekin kasveille. Muitakin käyttökohteita on toki olemassa, muun muassa esikasvatuksessa ja joidenkin kasvien talvettamisessa sekä ympärivuotisessa satotuotannossa myös kotiolosuhteissa. Tässä hengessä olemme testailleet täällä...
Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen...
