JOVELAN TALOPÄIVÄKIRJA

Jovela on vuonna 1868 rakennettu perinteinen maatalo Vakka-Suomessa. Katuvalottoman kylätien varrella sijaitsevassa talossa ei ole juoksevaa vettä, ei viemäröintejä ja lämmityskin toimii pääasiassa puulla. Talossa hääräilee ja omavaraistelee kaksi entistä kaupunkilaista, Jovelan Johanna ja isäntä, jotka aloittivat purkukuntoiseksi luokitellun talon ja sen villiintyneen puutarhan entisöinnin keväällä 2013. Tervetuloa lukemaan kuulumisiamme täällä blogissamme sekä Instagramissa. 

Kirjojamme on saatavilla hyvin varustelluista kirjakaupoista sekä kirjastoista kautta Suomen.

Helmikuu on alkanut, ja kun kyseessä on kalenterin lyhyin kuukausi, tänään voi jo sanoa, että kevääseen on 3 askelta ja yhtä monta viikkoa. Jos kuukausia katsotaan, niin kolmen kuukauden kuluttua hedelmäpuutkin kukkivat jo. Niin lähellä, ja niin pitkä, ihana kevät odottaa meitä kaikkia

Vuosi on vaihtunut! Nyt se alkaa, eikä Jovelan emäntää enää pitele mikään! Niin innoissani ja iloissani olen tammikuun saapumisesta, että tempaisin heti esipuheeseen kaksinkertaiset huutomerkit, jotka vain laimeasti kuvastavat sitä iloa, että kuljemme taas kevättä ja valoa kohti.

Menneet viikot ovat taas osoittaneet miten pitkä ja ilmastoltaan vaihteleva maa tämä kotomaamme on. Siinä missä täällä meidän kasvuvyöhykkeellämme ollaan taivallettu harmaudessa ja sateessa kumpparit louskuen, katoavaa valoa kaivaten, pohjoisemmassa ollaan jo ihanan valkeissa talvimaisemissa. Toisilla vieläkin kukkivat orvokit uivat pihalla ja...

Ensimmäiset pienet yöpakkaset puraisivat Jovelan puutarhaa kaksi viikkoa sitten. Talvi tekee tuloaan. Säiden viilentyessä tämän vanhan talon asukkaat ovat valmistautuneet tulevaan pienillä puhteilla niin sisällä kuin talossakin. Villasukat ovat päivän asuste, palava puu soittaa serenadeja hormeissa ja valon väheneminen saa haukottelemaan jo ennen...

Jos kesä ei sateita suonut, alkusyksy on ollut niiden suhteen sangen antelias. Vettä on valunut taivaalta tasaiseen tahtiin päivästä toiseen. Maailma on ollut kuin mikäkin märkä ja harmaa, viluinen villasukka. Vaan mikäs sen mukavampaa onkaan, kuin sytytellä uuneihin tulet sadepäivinä ja hääräillä oman sadon parissa täytellen talvivarastoja...

Tämä kesä ei toden totta ole ollut helppo. Ensimmäistä kertaa hyötypuutarhamme sato on jäämässä sangen surkeaksi kokonaismäärältään. Toki ilon aiheitakin on paljon, ainahan niitä on kun vaan osaa katsella, mutta tällä satokaudella niihin iloihin melkein takertuu, kun viikkoja paahtanut aurinko on näivettänyt hyötykasvit ja yli 8 viikkoa jatkunut...

Mitä kuuluu, kukkuluuruu? Kesän puoliväli lähestyy ja satokausi on käynnistynyt! Kesä on taas ollut tukahduttavan kuuma ja puuhaa on ollut paljon - hieman huono yhdistelmä kieltämättä niin meille kuin kasveillekin. Kuluneen kuun aikana täällä on hääräilty niin sisällä kuin ulkonakin, on hoivattu kasveja kasvimaalla ja satoakin on jo kerätty....

Kaikkialla kukkii ja suvi on mitä suloisin! Taas pääsimme tähän ihanaan alkukesään, joka on vyörynyt kukkamerinä puutarhoihin, puista pensaisiin ja maan matalimmista kukkasista nenut tukkiviin siitepölytupsauttelijoihin. Ajat ovat armaita kerrassaan ja suvivirret tai -laulut ovat soineet kautta valtakunnan koulujaan päättävien lapsosten kirmatessa...

Kevät on saapunut puutarhaan ja muuttolinnut pelloille kautta kulmakunnan. Sydämen valtaa sama voimaannuttava riemu, jonka jokainen pienikin kevään merkki sytyttää paloon. Omasta mielestäni yksi tunteikkaimmista elokuvakohtauksista löytyy Timo Koivusalon ohjaamasta elokuvasta Sibelius, jonka loppukohtauksessa jo ikääntynyt Sibelius yhdessä vaimonsa...

Omavaraistelevat bloggaajat käynnistävät tänään uutta tarinavuotta kertoen oman omavaraisemman elämän ideologiastaan ja miten se näkyy omassa elämässä. Koska takana on sangen erikoinen vuosi, pohdiskelemme tahoillamme myös sitä, miten mennyt erikoinen vuosi on ehkä vaikuttanut ajatuksiin ja omaan elämään omavaraistelun näkökulmasta ja tietenkin...

Joulukalentereiden ensimmäiset luukut on avattu ja itsenäisyyspäivää on vietetty kodeissa kautta Suomenmaan. Jouluun on enää muutama viikko ja pienet jouluvalmistelut ovat alkaneet. Tämän postauksen myötä saadaan päätökseen omavaraistelevien bloggaajien vuoden 2020 yhteispostaussarja, jossa ollaan voitu seurata Tsajut-blogin Sadun ja...

Lokakuu. Lähestyvä talvi viilentää maailman ikkunoiden ulkopuolella. Aamuhämärä saapuu myöhemmin ja iltahämärä aikaisemmin. Lämmityskausi on alkanut, palavan puun äänet tulevat osaksi arkea. Sadonkorjuuta on enää vähän. Luonto riisuu vaatteitaan, me lisäämme niitä. On aika kääriytyä lämpimiin vaatteisiin, nauttia hiljaisuudesta ja elää...

Syyskuu on kirpeän raikkaita aamuja ja kauniin kuulaita päiviä, joina aurinko jaksaa vielä lämmittää, ja sateisia iltoja, joina sadepisarat rummuttelevat peltikatolla. Puiden ensimmäiset keltaiset lehdet heilahtelevat vielä oksilla, mutta ennen kun kuu taas vaihtuu, nekin satavat maahan värikkään tilkkumattonsa. Pelloilla leijuva usva ja viimeisten...

Elokuu on kuutamoita, ilmassa lenteleviä sudenkorentoja, heinäsirkkojen siritystä pimenevinä iltoina ja omavaraistelevien sadonkorjuun ihanaa aikaa, jolloin korit ja purkit täyttyvät, padat porisevat ja kuivurit hurisevat!

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Västäräkki on jo keikistellyt pihalla lupaillen vähäsen ja pääskynenkin ollut sitä mieltä, ettei ole päivääkään, kun kesä on taas täällä, mutta sääherra se vaan arpoo antejaan tarjoillen vuorotellen raekuuroja, sadetta ja porottavaa aurinkoa. Saisi jo antaa periksi, sillä Jovelassa alkaa jälleen olla se tavanomainen loppukevään sisäviidakko, jonka...

Helmikuun sanotaan saavan puiden oksat kimaltelemaan jäähelmistä, mutta omavaraistelevien silmissä siintävät jo kesäiset näkymät puutarhoissa ja tiluksilla. Tänään täällä ja muiden omavaraistelevien blogeissa jutellaan esikasvatuksista, kylvöistä ja hieman puhdetöistäkin!

Vuosi on vaihtunut ja vuorokauden valoisa aika pitenee päivittäin. Ihanaa! Omavaraistelevien kotipuutarhureiden sormet syyhyävät jo kautta valtakunnan. On taas aika tehdä uusia suunnitelmia ja ensimmäisiä pieniä kesään kurottelevia alkuvalmisteluita tulevalle satokaudelle!

Syyskuu on saapunut sateineen. Päivät vuorottelevat lämpimän leutoina ja kolean viileinä. Väliin mahtuu muutama helteinenkin päivä. Ensi viikollekin ennustellaan vielä 23 asteen lämpöä. Kesän ja syksyn taistelua on ilmassa. Maisema täällä meillä on edelleen vihreä, mutta tulevina viikkoina luonto pukee päälleen värikkäimmät vaatteensa ja saamme...

Voi kaunis sadonkorjuun aika Jos jotain olen puutarhuroinnista ja vanhassa miljöössä katuvalottoman tien varrella elämisestä oppinut, niin se on tämä: luonnon kauneus on häkellyttävää. Sitä täytyy pysähtyä katsomaan etäältä niin pitkälle kuin horisonttia riittää ja niin ylös, ettei ylemmäs näe ja niin läheltä, että jokainen pieni yksityiskohta...

Kesä on kukkeimmillaan ja käristyskupoli vilahtelee lööpeissä, mutta Jovelassapa suunnitellaan omia pieniä joulumarkkinoita vanhojen perinteiden lumossa! Kerrotaan nyt sitten tässä postauksessa moisia ajatuksiamme ja suunnitelmiamme, kun kerran sellaisia ollaan ajateltu Kylähulluiksi varmaan pääsee vähemmälläkin, mutta siitä nyt viis!

Jovelassa on lomailtu, puuhailtu, laiskoteltu, juhlittu, juteltu mukavia, tehty ruosteisen peltikaton testimaalaus ja ihmetelty kypsyvän sadon ihmeitä. Siinäpä pähkinänkuoressaan parin viime viikon kuulumiset, mutta kerrotaan nyt kuitenkin kunnolla kuulumisia.

1850-luku kohtasi 2010-luvun, kun Jovelaan hankittiin aurinkoenergialla toimiva lämminvesivaraaja. Tässä postauksessa on ensikokemuksia tuosta laitteesta ja muita kuulumisia viikolta.

Kesäkuu koristeli tullessaan kaiken kukillaan, innosti uusiin hankintoihin ja laittoi puutarhan kasvatit vahvaan kasvuun. Lounais-Suomessa kesä on jo kauneimmillaan, ja tästä kotimaisesta kesäparatiisista nautitaan
täällä täysin rinnoin

Koleudesta huolimatta Jovelassa ollaan iloittu kaivatuista sateista, ja sateesta huolimatta piipahdimme Louhisaaren linnan erikoiskasvimarkkinoilla. Tämä sunnuntaipostaus on myös sangen ryydikäs, sillä hyötypuutarhassa yrtit ovat jo täydessä vauhdissa.

Ensimmäinen seinäkasvihuone on valmistunut ja kasvatuslaatikkopuutarhaan tehtiin DIY-kastelujärjestelmä, joka kaikkineen tuli maksamaan alle 30 Euroa. Tällaisia kuulumisia tällä kertaa Jovelasta!

Oi, ihana toukokuu, joka tarjoilee puuhaa ja yllätyksiä puutarhan puolella! Takatalvi on selätetty, pahemmilta harmeilta vältyttiin, mutta sen mikä pakkasherra säästi, kirvat ottivat kiinnostuksekseen. Tätä tämä kotipuutarhurointi on, mutta onneksi iloisiakin yllätyksiä on saatu.

Kuulumisia Jovelasta Blogin vanhassa osoitteessa ehti postauksia kertymään vuosien aikana melkein 500, joista satakunta julkaistiin lempinimellä sunnuntaipostaus. Tämä on uuden osoitteen ensimmäinen sunnuntaipostaus, jossa kerron tavalliseen tapaan kuulumisia kuluneelta viikolta täältä Jovelasta.

Tervetuloa Jovelan Talopäiväkirjan uuteen aikaan. Tuttu tarina jatkuu vanhaan tapaan, uusien tuulien siivittämänä täällä väärän vänkyrän
talossa katuvalottoman tien varrella

Kilpailuta sähkösopimukset Sähkövertailu.fi:ssä (kaupallinen linkki)